Ympäristövastuu

Lahden seudulla sijaitsevien pohjavesialueiden määrä on valtakunnallisesti merkittävä. Lahdessa ja lähialueilla muodostuu pohjavettä noin 116 000 m³ vuorokaudessa, josta asiakkaillemme virtaavan veden määrä on noin 25 000 m³.

Veden laatua tarkkaillaan laajasti pohjavesialueilla, vedenottamoilla ja vesijohtoverkostoissa. Vuonna 2019 lahtelaisille tuotettiin yhteensä 7,9 milj. m³ vettä ja vastaava määrä hollolalaisille oli 1,0 milj. m³. Käytössä olevia vedenottamoita on Lahdessa 12 ja Hollolassa kuusi. Näiden lisäksi vettä johdetaan Hollolan-Lahden Vesilaitos Kuntayhtymän kolmelta vedenottamolta yhteensä 30 % koko Lahden veden kulutuksesta. Lahdessa pumpatusta vedestä 40 % tulee Jalkarannan vedenottamolta, joka on alueen suurin vedenottamo.

Pohjaveden vedenkäsittelyn tarve on vähäinen. Vettä kuitenkin desinfioidaan sen mikrobiologisen turvallisuuden varmistamiseksi klooriamiinilla sekä uv-valolla. Lisäksi veden pH:ta säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi tasolle hyödyntämisestä 7,5–8,0. Jalkarannan vedenottamolla veden pH-säätö tapahtuu ilmastuksella ja kalkkikivisuodatuksella. Muilla vedenottamoilla pH-säätöön käytetään lipeää. Launeen vedenottamolla on edellä kuvattujen vedenkäsittelyjen lisäksi käytössä aktiivihiilisuodatus, jolla poistetaan pohjavedessä esiintyvät torjunta-ainejäämät.

Verkostovedestä otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa 72 kappaletta ja Hollolassa 22 kpl. Viranomaistarkkailun lisäksi tehdään omaa käyttötarkkailua. Lahden vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta, vesisäiliöstä ja pohjavesistä otettiin vuoden aikana käyttötarkkailunäytteitä noin 600 kpl ja vastaava luku Hollolassa oli noin 370, mikä sisältää myös yhtiön toimesta Hollolan-Lahden Vesilaitos Kuntayhtymän vedenottamoilla tehdyn käyttötarkkailun.

Viime vuosina vesihuollon toimintavarmuutta on parannettu erityisesti riskinarvioinnin ja riskien paremman hallinnan avulla. Vuonna 2019 terveydensuojeluviranomainen hyväksyi Lahti Aquan talousveden riskinarvioinnin.

Vuotovesiprosentit indikoivat verkoston kunnosta ja toiminnan energiatehokkuudesta

Vesijohtoverkoston toimivuutta ja vuotavuutta kuvaava indikaattori on mittaamaton kulutusprosentti eli vuotovesiprosentti. Lahdessa vedenjakeluverkoston vuotavuus oli 6,4 %, valtakunnallisen keski-arvon ollessa noin 20 %. Myös Hollolassa vedenjakeluverkoston vuotavuus on hyvin hallinnassa, mittaamattoman kulutuksen ollessa vuoden lopussa 11,7 %. Pieni vedenjakeluverkoston vuotavuus tarkoittaa vuosittain säästöä sähkönkäytössä noin 600 MWh ja samalla siis pienempää hiilijalanjälkeä ja osallistumista ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Taloudellisesti se tarkoittaa 50 t€:n vuosisäästöä. Säästyvä energiamäärä vastaa noin 30 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta vuosittain. Vuotojen löytämisen ja sitä kautta hyvän tuloksen mahdollistaa nykyaikaisten valvontajärjestelmien ja digitaalisen verkkotietojärjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen.

Kaikki jätevedenpuhdistamot saavuttivat viranomaisten asettamat tiukat puhdistusvelvoitteet ja -tavoitteet, eikä puhdistamoilla tai niiden valuma-alueilla tapahtunut ohijuoksutuksia.

Ennen jätevesien päätymistä puhdistamoille jätevesi kulkee pitkän matkan viemäriverkostossa, jota Lahden ja Hollolan alueella on reilu 1 000 km ja tämän lisäksi lähes 300 jätevesipumppaamoa.

Jätevesiä käsitellään Lahti Aquan toiminta-alueella neljällä eri jätevedenpuhdistamolla. Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilla käsiteltiin yhteensä 11,2 milj. m³ jätevettä, mistä Ali-Juhakkalan osuus oli 45 % ja Kariniemen 55 %. Hollolan jätevedet puhdistetaan Hämeenkosken aluetta lukuun ottamatta Ali-Juhakkalassa ja Kariniemessä. Nastolassa viime vuonna käsitelty jätevesimäärä oli 1,0 milj. m³ ja Hämeenkoskella 60 tm³. Vuonna 2019 laskutetun jäteveden määrä oli Lahdessa 7,4 milj. m³ ja Hollolassa 0,82 milj. m³.

Jäteveden käsittelyprosessin viimeisenä vaiheena purkuvedet hygienisoidaan tehokkaasti uimavesidirektiivin vaatimusten mukaiseen tasoon, jotta toiminta omalta osaltamme mahdollistaa Porvoonjoen ja Palojoen virkistyskäytön ilman rajoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa lähtevän veden UV-desinfiointia. UV-laite on päällä Ali-Juhakkalan ja Kariniemen vesien purkupaikalla Nikulassa 1.4.–30.11. ja Nastolassa 1.5.–30.10. Vesistöjä rehevöittävien aineiden lisäksi puhdistamoiden lähtevästä vedestä sekä purkuvesistöistä tutkitaan haitallisia ja vaarallisia aineita. Tutkimusten avulla varmistutaan myös siitä, ettei purkuvesistöjen tila pääse heikkenemään.

Suunnitelmallinen ja ennakoiva työ on ympäristöystävällistä ja taloudellista

Vuoden aikana tarkastettiin noin 1 600 viemärikaivoa ja painehuuhdeltiin sekä kuvattiin noin 35 km viemäriverkostoa, millä ehkäistiin mahdollisten tukosten syntymistä. Viemärikuvausten avulla saatiin tietoa verkoston kunnosta sekä saneeraus- ja korjaustarpeista. Vuoden aikana saneerattiin noin kolme kilometriä viemäriverkostoa ja kuusi pumppaamoa Lahden ja Hollolan alueella. Ennakoivien kunnossapitotoimien ja saneerausten avulla saadaan pidettyä viemärien vuotavuus pienenä, jolloin jätevedenpuhdistamoille ei kulkeudu turhaan hulevesiä. Samalla saadaan merkittävästi vähennettyä myös jätevedenpuhdistamoilla käytettävien kemikaalien määrää ja energiankulutusta.

Viemäriverkoston vuotovesiprosentit olivat Lahdessa 32,7 % ja Hollolassa 31,8 % valtakunnallisen keskiarvon ollessa 36 %. Viemärien vuotavuuteen vaikuttavat voimakkaasti sääolosuhteet, joten lumisena ja sateisena vuotena vuotovesiprosentit voivat olla huomattavasti suuremmat.

Verkoston vuotoja ehkäistään myös mittalaitteiden avulla, jolloin mahdollisiin ylivuotoihin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Erityistarkkailussa ovat etenkin pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevat viemärit. Lähiaikoina on myös tehty kehitystoimenpiteitä viemäriin kuulumattomien aineiden kuten öljyjen ja muiden vaarallisten aineiden havaitsemiseksi. Tätä työtä helpottavat verkostoon sijoitettavat anturit. Vaarallisten aineiden havaitseminen mahdollisimman nopeasti ehkäisee verkostossa tehtäviä korjaustoimenpiteitä ja turvaa etenkin jätevedenpuhdistamoiden normaalin toiminnan.