Taloudellinen vastuu

Vettä myytiin vuonna 2019 Lahdessa 7,4 milj. m³, mikä tarkoitti laskua 0,7 % edellisvuoteen verraten. Myös laskutettavan jäteveden määrä laski edellisvuodesta 1,4 % ollen 7,4 milj. m³. Laskutettavan veden sekä jäteveden myynti on ollut laskevaa jo vuodesta 2016 lähtien.

Veden myynnin laskua oli teollisuusasiakkaiden veden käytössä, mutta myös kerros- ja rivitaloasukkaiden veden käyttö väheni. Lahdessa keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohden vuorokaudessa on 120 l/as. Kotitalouksissa kuitenkin kulutetaan vettä vaihtelevia määriä. Toiset pärjäävät vajaalla 100 litralla vuorokaudessa, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs 300 litraa.

Kulutamme vettä, varsinkin lämmintä vettä, eniten peseytymiseen. Vaatehuolto, tiskaaminen ja ruuanvalmistus haukkaa vedenkulutuksesta noin neljänneksen ja loput kuluvat mm. peseytymiseen ja wc:n käyttöön.

Uusien liittyjien määrä kasvoi

Lahti Aqua tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 119 875 asukkaalle, jotka ovat noin 95 %:sesti palveluiden käyttäjiä. Lahti Aqua huolehtii myös noin 18 500 hollolalaisen vesihuoltopalveluista Hollolan kunnan alueella. Hollolan kunnan asukaista noin 78 % on vesihuoltopalveluiden piirissä.

Uusien liittyjien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna Lahdessa sekä Hollolassa. Vuoden 2019 lopussa liittyneitä kiinteistöjä Lahdessa oli 17 529 ja vastaava määrä Hollolassa oli 4 513.

Sähköisellä laskulla helpotusta arjen maksukäytäntöihin

Suomessa lähetetään vuosittain noin 450 milj. laskua. Sähköinen lasku on ekologinen vaihtoehto ja vähentää näin ollen merkittävästi ympäristön kuormitusta. Lisäksi sähköinen lasku helpottaa niin kuluttajan kuin yritysten elämää. Olemme lähettäneet sähköisiä laskuja asiakkaillemme jo vuodesta 2009 lähtien. Sähköinen lasku toimitetaan suoraan asiakkaan omaan verkkopankkiin tai muuhun sähköiseen järjestelmään, jolloin kaikki laskutiedot ovat valmiina. Laskujen vastaanotto ja maksaminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta ja sen lisäksi toistuvat laskut voi asiakas hyväksyä automaattisesti. Lisäksi sähköiset laskut säilyvät arkistoituna verkkopankissasi, jolloin niitä voi palata myöhemmin tarkastelemaan.

Vesikonsernin investoinnit olivat vuonna 2019 yhteensä 16 milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat vesihuoltoverkostoihin, laitosten koneisiin ja laitteisiin sekä rakennuksiin.

Vuoden 2019 investointitaso oli poikkeuksellisen korkea yhtiön toimitilasaneerauksen vuoksi. Saneeraus aloitettiin vuonna 2018 ja uusittuihin toimitiloihin päästään muuttamaan vuoden 2020 keväällä. Kaikki aqualaiset siirtyvät tällöin saman katon alle.

Vuoden 2019 aikana rakennettiin aurinkovoimalaitos Nastolan jätevedenpuhdistamolla. Voimalaitokseen kuuluu lähes 600 aurinkopaneelia, joiden avulla pystytään kattamaan 10 % puhdistamon sähköenergian tarpeesta vuositasolla. Aurinkoisina kesäpäivinä paneelit tuottivat sähköä yli laitoksen tarpeiden, ja sähköä voitiin myydä ulos Lahti Energian sähköverkkoon. Myös vedentuotantoon investoitiin hankkimalla uv-laite Nikkilän vesitorniin tarkoittaen, että talousveden toimintavarmuus Renkomäen alueella paranee. Investoinnin myötä kaikki Lahden vesitornit on nyt varustettu uv-laitteilla. Lisäksi Lahden ja Hollolan alueen noin 250 jätevedenpumppaamosta saneerattiin viime vuoden aikana 6 kpl.

Merkittävä osa verkostoinvestoinneista keskittyi uudisrakennusalueiden vesihuollon rakentamiseen

Vesihuoltoverkostoa saneerattiin kaikkiaan 8,6 km investointisumman ollessa noin 2 milj. euroa. Saneerauskohteita oli mm. Vuoripojankadun ja Lohkokalliontien vesihuollon saneeraus, jotka toteutettiin yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Uutta vesihuoltoverkostoa rakennettiin yhteensä 19,4 km. Uudisrakennuskohteita olivat mm. Starkin alue, Taatonkaari ja Kytölän alue. Uusien verkostojen rakentaminen maksoi noin 5 milj. euroa. Yhteensä vesihuoltoverkoston on Lahdessa 2 074 km ja sen keski-ikä on 28 vuotta.

Lisäksi Kariniemen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin varaputkea on rakennettu vaiheittain viimeisen kuuden vuoden aikana. Vuonna 2019 valmistui viimeinen vaihe. Uuden varapurkuputken ansiosta Kariniemen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet voidaan johtaa hallitusti Porvoonjokeen myös siinä tilanteessa, jos olemassa oleva kallioon louhittu purkutunneli vaurioituu.