Ympäristövastuu
Tiivis ja tilannekuvan mukainen yhteistyö mahdollisti vesihuoltopalveluiden häiriöttömän toiminnan läpi haastavan vuoden
Lahden ja Hollolan vesihuoltopalvelut toimivat vuoden 2022 aikana moitteettomasti. Asiakkaille jaettu vesi täytti laatuvaatimukset ja -tavoitteet koko toiminta-alueella, ja vedenjakelussa ei ollut yhtään merkittävää vedenjakelukatkosta. Yhteistyö vedenlaadun turvallisuutta valvovien terveydensuojeluviranomaisten oli sujuvaa ja avointa.
Jätevedenpuhdistuksessa ympäristölupien vaatimukset saavutettiin. Ympäristön tilaa seurataan myös lähivesistöissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Porvoonjoen vesistötarkkailu tehdään yhdessä Orimattilan Vesi Oy:n sekä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n kanssa. Vesijärven osalta tarkkailussa on mukana Lahti Energia Oy ja siinä hyödynnetään Vesijärvisäätiön laajaa osaamista. Yhteenvetona voikin todeta, että molemmat vesistöt voivat hyvin ja niiden virkistyskäyttö on monipuolista ja vilkasta.
Kesän aikana perehdyimme Iitin kunnan vesihuoltotekniikkaan. Aloitimme vesihuollon operoinnin työajan ulkopuolisen varallaolon muodossa jo vuoden 2022 syksyllä. Tämän esityön jälkeen organisaatiolla oli matala kynnys ottaa koko vesihuollon operointivastuu Iitin alueelta kokoaikaisesti.
Viime vuoden epävakaa tilanne toi mukanaan muistutuksen ”pula-ajasta”. Enää ei ollutkaan itsestään selvää, että tilatut tarvikkeet, kemikaalit tai koneiden korjausosat saapuisivat ajallaan. Tilausten toimitusajat venyivät totutusta tyypillisesti parilla-kolmella kuukaudella ja joskus tuotteita ei saatu olleenkaan. Tämän johdosta omaa varastointia lisättiin ja myös yhteistyötä pitkäaikaisten toimittajakumppaneiden kanssa tiivistettiin, jotta vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja palvelutaso eivät päässeet heikkenemään. Eräs tärkeä varautumistoimenpide oli tunnistaa tiedonhallinnan turvallisuusympäristön muutos ja sen perusteella lisäsimme suojautumistoimia kyberturvallisuuden osalta erityisesti vesilaitosautomaatiossa.
Vesihuoltoala siirtyy jatkuvasti hyödyntämään entistä enemmän digitaalisia työkaluja ja tekoälyratkaisuja. On ollut hienoa huomata, että henkilöstömme on ottanut digitaalisuuden sujuvasti käyttöönsä. Tähän arvokkaan lisän ovat tuoneet uudet rekrytoidut henkilöt ja nuoret alan opiskelijat sekä kausityöntekijät, joille digitaalisessa maailmassa toimiminen on luontevaa jo muutoinkin.
Haluan kiittää koko henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita. Tiivis ja tilannekuvan mukainen yhteistyö mahdollisti vesihuoltopalveluiden häiriöttömän toiminnan läpi haastavan vuoden.
Hannu Mustonen
tytäryhtiö Aqua Palvelun toimitusjohtaja
Seudullinen yhteistyö tiivistyi vuoden aikana muutoinkin. Henkilöstölle tulivat tutuiksi Asikkalan ja Kärkölän puhdistamot säännöllisen yhteistyön muodossa.
Pahimmat uhkakuvat sähkön riittävyydestä Suomessa hälvenivät lauhan talven myötä
Suuri helpotus vesihuoltopalveluiden tuottajana oli, kun pahimmat uhkakuvat sähkön riittävyydestä Suomessa hälvenivät lauhan talven myötä. Vääjäämätön tosiasia on, että vesihuoltopalvelut ovat täysin riippuvaisia sähkönjakelun toimivuudesta ja laajat sähkökatkot olisivat tuntuneet heti asiakkaiden vesihuoltopalvelutason heikentymisenä, vaikka tilanteeseen olikin varauduttu kaikin mahdollisin varautumistoimin. Merkillepantavaa oli myös, että tilannekuvan heikentyessä tiivistimme paikallista varautumisyhteistyötä valvontaviranomaisten, pelastuslaitoksen ja kaupunkikonsernin sekä muiden organisaatioiden kanssa. Valmistauduimme pitämään huolta 24/7 paitsi vesihuollon myös koko yhteiskunnan toimivuudesta haasteellisina aikoina.
Tarkkailemme vedenlaatua automaattisilla seurantalaitteilla sekä perinteisillä vesinäytteillä
Lahden seudun ensiluokkainen pohjavesi antaa loistavan lähtökohdan vedentuotannolle koko toiminta-alueella. Lahdessa ja lähialueella muodostuu pohjavettä noin 116 000 m3 vuorokaudessa, josta asiakkaille pumpataan käyttöön noin 25 000 m3. Vuonna 2022 tuotetun veden määrä lahtelaisille oli 8,0 milj. m3 ja hollolalaisille 1,0 milj. m3.
Vaikka pohjavesi kelpaisi sellaisenaan juotavaksi, aiheuttaa ihmisen toiminta kuitenkin riskejä pohjaveden pilaantumiselle. Näihin riskeihin olemme varautuneet ja riskinarvioinnin perusteella tarkkailemme veden laatua aktiivisesti niin vedenottamoilla, verkostosta, vesisäiliöistä kuin pohjavesistä.
- Kuluneen vuoden aikana päivitimme sekä Lahden että Hollolan valvontatutkimusohjelmat, jonka laadinnasta säädetään talousvesiasetuksessa. Valvontatutkimusohjelma on meidän ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa yhdessä laatima asiakirja, jossa mm. riskinarvioinnin perusteella laaditaan näytteenottosuunnitelmat, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun vedentuotannon ja -jakelun käyttöpäällikkö Venla Avelin.
Vuonna 2022 otimme Lahdessa noin 490 ja Hollolassa 380 omavalvontanäytettä. Näiden lisäksi verkostovedestä ja vedenottamoilta otettiin viranomaisten toimesta valvontanäytteitä yhteensä 128.
Verkoston ennakoivalla kunnossapidolla tavoittelemme mahdollisimman pieniä asiakasvaikutuksia vedenjakelussa
Vesijohtoverkostossa tapahtuu vuosittain erilaisista syistä johtuvia pieniä ja suuria vesijohtovuotoja. Vuonna 2022 korjasimme yhteensä 20 runkovesijohtovuotoa. Näistä lähes puolet havaitsimme automaattisen valvonnan ja maastoetsintöjen avulla, minkä vuoksi saimme vuodot korjattua pienin asiakasvaikutuksin.
Häiriötilanteista viestimme asiakkaille aktiivisesti nettisivuilla, tekstiviestijärjestelmän avulla sekä tarpeen mukaan myös kirjeitse.
- Vuonna 2022 testasimme tekstiviestijärjestelmämme toimivuutta mahdollisten vesihuollon häiriötilanteiden varalle. Testi onnistui hyvin ja viestit toimitettiin yhteensä noin 70 000 asiakkaallemme, mainitsee Avelin.
Matala verkoston vuotavuus pienentää talousveden hiilijalanjälkeä
Seuraamme vuosittain vesihuoltoverkoston vuotovesiprosenttia, mikä kertoo verkoston kunnosta ja toiminnan energiatehokkuudesta. Lahdessa ja Hollolassa on Suomen vesilaitosten keskiarvoon (17 %) verrattuna matala vuotovesiprosentti. Vuonna 2022 verkoston vuotavuus oli Lahdessa 6,1 % ja Hollolassa 14,1 %. Pieni vuotavuus tarkoittaa säästöä sähkön käytössä noin 600 MWh eli yhteensä noin 30 sähkölämmitteisen omakotitalon verran.
- Säästetty sähkönkulutus näkyy suoraan meidän tuotetun vesikuution hiilijalanjäljessä. Vedentuotannon hiilijalanjälki koostuu noin 75 %:sesti pumppaukseen käytetyn sähkön hiilipäästöistä, joten panostaminen energiansäästöön sekä sähkön tuotantotavan valintaan pienentävät tehokkaimmin vesikuution hiilijalanjälkeä, laskee Avelin.
Viemäriverkostojen kunnossapidon pääpaino on ennakoivissa tutkimus- ja huoltotöissä
Viemäriverkoston toiminnallista kuntoa kuvaavana tunnuslukuna pidetään vuotovesiprosenttia. Jätevesiviemäreiden vuotavuuteen vaikuttaa kuitenkin kunnon ohella myös sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Viemäreiden mukana kulkeutuvilla sadevesillä on siksi merkittävä vaikutus jätevedenpuhdistamoilla käytettävien kemikaalien määrään ja energiankulutukseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että viemäreiden vuotavuus saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä.
Vuonna 2022 viemäriverkoston vuotovesiprosentit olivat Lahdessa 34,1 % ja Hollolassa 21,9 % valtakunnallisen keskiarvon ollessa yli 40 %.
- Toiminta-alueellamme on lähes 300 jätevesipumppaamoa, joiden järjestelmällisellä ennakkohuollolla on suuri merkitys koko viemäriverkoston toiminnalle. Jätevesipumppaamoiden pesuja teimme ennakkohuolto-ohjelman mukaisesti kaikkiaan 631 kappaletta vuoden 2022 aikana, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta vastaava käyttöpäällikkö
Anni Meiseri.
sadanta oli noin
Kamera- ja tv-kuvauksin saamme viemäriverkoston kunnosta tärkeää tietoa
Vuoden 2022 aikana tutkimme viemäriverkoston kuntoa 67,5 km Zoom-kameratutkimuksin. Lisäksi tv-kuvasimme viemäriverkostojen tilaa 21,5 km ja painehuuhtelimme verkostoa kaikkiaan 22,5 km matkalta. Näillä ennakoivilla toimenpiteillä saamme viemäriverkoston kunnosta tärkeää tietoa sekä ennaltaehkäisemme mm. mahdollisten tukosten syntymistä. Tutkimuksista saamamme havainnot dokumentoimme verkkotietojärjestelmään.
IoT-pinnanmittauslaitteiden avulla pystymme seuraamaan viemäriverkoston toimintaa 24/7
Saimme vuonna 2022 rahoitusta Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta viettoviemäreiden tarkkailun kehittämishankkeelle. Hankkeen aikana asensimme yhteensä 15 IoT-pinnanmittauslaitetta verkoston kriittisiin pisteisiin, jätevesiviemärikaivoihin. Erityistarkkailussa ovat etenkin pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevat viemärit.
Laitteista saatava tieto siirtyy reaaliajassa kaukovalvontajärjestelmäämme, jonka ansiosta pystymme havaitsemaan viemäriverkostossa tapahtuvat poikkeamat ja reagoimaan niihin entistä nopeammin.
Puhdistamme jätevedet energiatehokkaasti
Kahdella suurimmalla puhdistamolla Ali-Juhakkalassa ja Kariniemessä käsiteltiin jätevesiä yhteensä 11,4 milj. m³. Lisäksi Hollolan jätevedet, Hämeenkosken aluetta lukuun ottamatta, johdettiin käsiteltäväksi Ali-Juhakkalaan ja Kariniemeen. Hämeenkoskella käsitelty jätevesimäärä oli 77 tm³ ja Nastolassa vastaavasti 1,1 milj. m³.
Tuotamme lietteestä biokaasua
Jätevedenpuhdistamoiden merkittävimmiksi energiavaroiksi katsotaan mädätysprosessissa lietteestä syntyvä biokaasu. Lahdessa mädättämöt löytyvät Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilta, joissa vuonna 2022 syntyi biokaasua noin 2,6 milj. m³.
- Tuotettua lämpöä syntyi 7 241 MWh, josta myimme Lahti Energian kaukolämpöverkkoon 41 %. Myyty lämpö vastasi noin 200 omakotitalon (kerrosalaltaan 150 m²) vuosittaista lämmön tarvetta, mainitsee Meiseri.
Mädätysprosessin läpikäynyt liete kuivataan ja toimitetaan tytäryhtiöllemme Labiolle. Vuonna 2022 kuivattua lietettä syntyi Ali-Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoilla yhteensä noin 13 000 tonnia. Labiolla liete kompostoidaan biojätteen kanssa ja hyödynnetään maanviljelyssä ja viherrakentamisessa.
Puhdistetun jäteveden lämpö hyötykäyttöön Lahti Energian ja Lahti Aquan kiertotaloushankkeella
Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle valmistui vuoden 2022 aikana lämpöpumppulaitos, jossa jäteveden sisältämä lämpö hyödynnetään kaukolämmöksi. Hanke sai ympäristöministeriön investointitukea. Lämpöpumppulaitoksen käyttöönotolla saadaan vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa sekä vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä noin 1 700 tonnia. Lämpöpumppulaitoksella talteen saatava määrä vastaa 1 000 omakotitalon energiantarvetta. Laitoksen toiminnasta vastaa Lahti Energia.
