kaikkiaan
verran Lahdessa
ja Hollolassa
Digiloikka näkyy nyt myös
vedentuotannossa ja -jakelussa
Lahden seudulla sijaitsevien pohjavesialueiden määrä on valtakunnallisesti merkittävä. Lahdessa ja lähialueilla muodostuu pohjavettä noin 116 000 m3 vuorokaudessa, josta asiakkaillemme virtaavan veden määrä on noin
25 000 m3.
- Vuonna 2021 otimme käyttöön uutta edistynyttä tekniikkaa mittaamaan jatkuvatoimisesti vedenlaatua vesijohtoverkostossa, jolloin voimme reagoida mahdollisiin poikkeamiin nopeammin. Lisäksi teimme digiloikan, asentamalla kymmeniä pohjavesien automaattisia pinnankorkeusmittareita Lahden pohjavesialueelle, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun vedentuotannon ja -jakelun käyttöpäällikkö Venla Avelin.
Veden laatua tarkkaillaan laajasti niin vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta, vesisäiliöistä kuin pohjavesistä. Käyttötarkkailunäytteiden lisäksi vuoden aikana otetaan myös viranomaisnäytteitä.
Vuonna 2021 otettiin Lahdessa noin 550 ja Hollolassa noin 360 käyttötarkkailunäytettä. Lisäksi verkostovedestä ja vedenottamoilta otettujen viranomaisnäytteiden määrä oli Lahdessa 93 ja Hollolassa 41.
Paineenkorotusasemille tehdyt panostukset turvaavat katkotonta vedenjakelua tulevaisuudessa
Vedenjakelujärjestelmään tehtävät muutokset ja korjaustyöt on suunniteltava etukäteen siten, että tuotantokatkosten ajaksi on järjestetty korvaava vedenjakelu. Vuonna 2021 uusimme kaksi paineenkorotusasemaa, joiden käyttöönotto onnistui hyvällä yhteistyöllä ja ennakkosuunnittelulla ilman asiakasvaikutuksia.
Alkukeväästä otimme käyttöön uuden 15 m3 varavedenjakelusäiliön paineenkorotustekniikalla. Säiliötä käytettiin suunnitelluissa
verkostotöissä turvaamaan kriittisten asiakkaiden vedensaantia. Lisäksi pystyimme järjestämään varavedenjakelun Asikkalassa loppukesästä tapahtuneen häiriötilanteen ajaksi.
Selvisimme vesihuollon häiriötilanteista pienin asiakasvaikutuksin
Seuraamme vuosittain vesijohtoverkoston vuotovesiprosenttia, mikä kertoo verkoston kunnosta ja toiminnan energiatehokkuudesta. Vuonna 2021 verkoston vuotavuus oli Lahdessa 4,7 % ja Hollolassa 10,6 %, valtakunnallisen keskiarvon ollessa noin 17 %.
Verkoston ennakoivalla kunnossapidolla pyrimme pitämään vesijohtoverkoston vuotavuuden mahdollisimman pienenä. Pieni vuotavuus tarkoittaa vuosittain säästöä sähkön käytössä noin 600 MWh ja samalla pienempää hiilijalanjälkeä ja osallistumista ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
- Taloudellisesti se tarkoittaa meille noin 50 t€:n vuosittain tehtävää säästöä. Säästyvä energiamäärä vastaa noin 30 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta vuosittain, Avelin konkretisoi.
Vesijohtoverkoston runkojohtovuotoja korjasimme vuoden aikana yhteensä 17 kpl. Havaitsimme näistä noin puolet automaattisen valvonnan ja maastoetsintöjen avulla hyvissä ajoin, minkä vuoksi saimme vuodot korjattua pienin asiakasvaikutuksin.
Asukkaiden kannalta merkittävin tapahtuma oli Niemenkadulla tammikuussa sattunut yllättävä vuoto, jossa noin 200 taloutta oli yllättäen vesikatkossa. Ilmoitimme asiakkaille tapahtumasta välittömästi tekstiviestein ja nettisivuilla. Hyvän tiedottamisen ansiosta korjaustyöhön suhtauduttiin ymmärtäväisesti ilman negatiivista asiakaspalautetta.
Panostimme viemäriverkostojen kunnon seurantaan
Ennakoivien kunnossapitotöiden ja saneerausten avulla huolehdimme vuosittain viemäriverkostojen kunnosta. Jätevesiviemäreiden vuotavuuteen vaikuttaa kuitenkin kunnon ohella sääolosuhteet. Viemäreiden mukana kulkeutuvilla sadevesillä on merkittävä vaikutus jätevedenpuhdistamoilla käytettävien kemikaalien määrään ja energiankulutukseen. Siksi on tärkeää, että viemäreiden vuotavuus saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä.
Vuoden 2021 aikana otimme uutena menetelmänä käyttöön Zoom-kameratutkimuksen viemäriverkostojen kuntotutkimusten suorittamiseen.
- Menetelmällä tutkittiin viemäriverkostoa vuoden aikana yhteensä 94 km. Näillä toimenpiteillä pyrimme ennakoidusti ehkäisemään mahdollisten tukosten syntymistä viemäriverkostossa, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta vastaava käyttöpäällikkö Anni Meiseri.
Tämän lisäksi tarkastimme noin 2 000 viemärikaivoa sekä painehuuhtelimme ja kuvasimme noin 60 km viemäriverkostoa.
Tutkimustyön avulla saimme tietoa verkoston saneeraus- ja korjaustarpeista.
Vuonna 2021 sadanta oli noin 24 % pienempi kuin edellisenä vuotena. Tämä pienensi Lahden viemäriverkoston vuotovesiprosentin 34,1. Hollolassa vastaava luku oli 33 % valtakunnallisen keskiarvon ollessa yli 40 %.
Koneoppiminen auttaa viemäriverkostojen poikkeamien hallinnassa
Pyrimme ehkäisemään viemäriverkostovuotoja mittalaitteiden avulla, jolloin mahdollisiin ylivuotoihin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Erityistarkkailussa ovat etenkin pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevat viemärit.
- Vuoden 2021 aikana otimme käyttöön viemäriverkoston toiminnan optimoimiseksi Neuroflux-ohjelmiston. Ohjelmisto hyödyntää jätevesipumppaamoiden dataa ja auttaa koneoppimisen avulla tunnistamaan viemäriverkoston erilaiset poikkeamat kuten vuotovedet ja tukokset automaattisesti, kertoo Meiseri.
Puhdistamoiden huolto- ja kunnossapitotyöt tehtiin suunnitellusti
Olemme olleet mukana THL:n tutkimuksessa vuoden 2020 keväästä asti, jossa on kartoitettu koronaviruksen esiintymistä Suomessa mittaamalla koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää puhdistamattomista jätevesistä. Koronapandemian jatkuminen vuonna 2021 vaikutti edelleen myös puhdistamoilla tehtävään näytteenottoon.
Vuonna 2021 koronaviruksen esiintymistä seurattiin toukokuun loppuun asti kahden viikon välein Ali-Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoilla tulevasta jätevedestä. Poikkeuksellinen aika ei kuitenkaan estänyt jätevedenpuhdistamoilla tehtäviä suunniteltuja huolto- ja kunnossapitotoimia, joita suoritimme yhteensä 860 kappaletta. Näihin lukeutuvat mm. mittausantureiden puhdistukset sekä kemikaalisäiliöiden tyhjennykset ja pesut.
Jätevedenpuhdistamoiden
energiantarve katetaan yhä
enenevässä määrin aurinkoenergialla
Kaikille jätevedenpuhdistamoilla saavutettiin viranomaisten asettamat puhdistusvelvoitteet ja -tavoitteet vuonna 2021. Kahdella suurimmalla puhdistamolla Ali-Juhakkalassa ja Kariniemessä käsiteltiin yhteensä 11,7 milj. m³ jätevettä. Lisäksi Hollolan jätevedet, Hämeenkosken aluetta lukuun ottamatta, johdettiin käsiteltäväksi Ali-Juhakkalaan ja Kariniemeen. Hämeenkoskella käsitelty jätevesimäärä oli 78 tm³ ja Nastolassa vastaava määrä oli 1,1 milj. m³.
- Vuoden 2021 aikana investoimme aurinkoenergian tuotantoon Ali-Juhakkalan puhdistamon aurinkopaneelien rakennushankkeen myötä. Aurinkopaneelit tullaan ottamaan tuotantokäyttöön alkuvuodesta 2022, jonka jälkeen Lahti Aquan kolmella laitoksella Nastolassa, Kariniemessä ja Ali-Juhakkalassa hyödynnetään aurinkoenergiaa osana energiantarvettaan, kuvailee tytäryhtiö Aqua Palvelun viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta vastaava käyttöpäällikkö Anni Meiseri.
Viime vuonna Nastolan puhdistamon aurinkopaneelit tuottivat 11,6 % puhdistamon kuluttamasta kokonaissähköenergiasta. Vuoden 2021 aikana puhdistamoiden aurinkopaneeleilla tuotettiin yhteensä sähköenergiaa noin 150 MWh.
Lisäksi Kariniemen jätevedenpuhdistamolla on viime vuosina tehostettu toimintaa systemaattisesti energianseurantajärjestelmällä. Järjestelmän avulla nähdään, millä tavalla eri muutokset vaikuttavat puhdistamon energiankulutukseen
reaaliaikaisesti. Näin pyritään löytämään energiatehokkain tapa ohjata laitosta pitämällä puhdistustulokset kuitenkin hyvälaatuisina. Järjestelmästä on myös apua tulevien investointien suunnittelussa, jolloin voidaan vähitellen hankkia käyttöön vähemmän energiaa kuluttavia laitteita.
Merkittävin puhdistamoiden energiavara syntyy mädätysprosessissa
Jätevedenpuhdistamoiden merkittävimmiksi energiavaroiksi katsotaan mädätysprosessissa lietteestä syntyvä biokaasu. Lahdessa mädättämöt löytyvät Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilla, joissa viime vuonna syntyi biokaasua noin 2,8 milj. m³.
- Tuotettu biokaasu hyödynnettiin näillä kahdella puhdistamolla lämmitysenergiana tarkoittaen, että ne ovat lämmön suhteen lähes omavaraisia, mainitsee Meiseri.
Tuotettua lämpöä syntyi 13 000 MWh, josta hyödynsimme omaan käyttöön 52 %. Loput tuotetusta lämmöstä myimme Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Myyty lämpö vastasi noin 420 omakotitalon (kerrosalaltaan 150 m²) vuosittaista lämmön tarvetta.
Mädätysprosessin läpikäynyt liete kuivattiin ja toimitettiin tytäryhtiöllemme Labiolle. Labiolla liete kompostoitiin biojätteen kanssa, mikä hyödynnetään maanviljelyssä ja viherrakentamisessa.
biokaasusta
lämmitykseen
aurinkopaneelit tuottivat
kokonaissähköenergiasta
