Ympäristövastuu

Lahden seudulla sijaitsevien pohjavesialueiden määrä on valtakunnallisesti merkittävä. Lahdessa ja lähialueilla muodostuu pohjavettä noin 116 000 m³ vuorokaudessa, josta asiakkaillemme virtaavan veden määrä on noin 25 000 m³.

Veden laatua tarkkaillaan laajasti niin vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta, vesisäiliöistä kuin pohjavesistä. Käyttötarkkailunäytteiden lisäksi vuoden aikana otetaan myös viranomaisnäytteitä.

- Otimme viime vuonna käyttötarkkailunäytteitä Lahdessa noin 600 ja Hollolassa noin 400 kappaletta. Lisäksi verkostovedestä ja vedenottamoilta otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa 88 ja Hollolassa 34 kappaletta. Parhaillaan kehityksen alla on automaattiset vedenlaadun- ja pohjavesien pinnankorkeuksien mittaukset. Tämän digitalisoinnin avulla saadaan reaaliaikaista ja tarkempaa tietoa, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun vedentuotannon ja -jakelun käyttöpäällikkö Venla Avelin.

Asiakkaillemme tuottamamme veden määrä pysyi samana

Vuonna 2020 lahtelaisille tuotettiin yhteensä 8,0 milj. m³ ja hollolalaisille 1,0 milj. m³ vettä. Talousvesi johdettiin asiakkaillemme käytössä olevilta vedenottamoilta, joita on Lahdessa 12 ja Hollolassa kuusi. Näiden lisäksi yhteensä 30 % koko Lahden veden kulutuksesta johdettiin Hollolan-Lahden Vesilaitos kuntayhtymän kolmelta vedenottamolta.

- Lahden alueella pumpatusta vedestä 40 % tuli Jalkarannan vedenottamolta, mikä on alueemme suurin vedenottamo, kertoo Avelin.

Vedenjakelujärjestelmään tehtävät muutokset ja korjaustyöt on suunniteltava etukäteen siten, että tuotantokatkosten ajaksi on järjestetty korvaava vedenjakelu. Vuonna 2020 kunnostimme mm. Nikkilän vesitornin säiliötilan ja muutoksia operointiin vaati myös vedenmyynnin aloittaminen Orimattilaan.

Verkoston kunnosta huolehtimalla vaikutimme ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön

Seuraamme vuosittain vesijohtoverkoston vuotovesiprosenttia, mikä kertoo verkoston kunnosta ja toiminnan energiatehokkuudesta. Vuonna 2020 verkoston vuotavuus oli Lahdessa 6,8 % ja Hollolassa 11,4 %, valtakunnallisen keskiarvon ollessa noin 17 %.

Vesijohtoverkoston pieni vuotavuus tarkoittaa vuosittain säästöä sähkön käytössä noin 600 MWh ja samalla pienempää hiilijalanjälkeä ja osallistumista ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

Vesijohtoverkoston runkojohtovuotoja korjasimme vuoden aikana yhteensä 17 kpl. Havaitsimme näistä kuitenkin yli puolet automaattisen valvonnan ja maastoetsintöjen avulla hyvissä ajoin ja saimme korjattua ilman asiakasvaikutuksia. Asukkaiden kannalta merkittävin tapahtuma oli Mukkulassa helmikuussa sattunut yllättävä vuoto, jossa vesikatkoksen pituus oli 10 tuntia. Ilmoitimme asiakkaille tapahtumasta välittömästi tekstiviestein ja nettisivuilla. Hyvän tiedottamisen ansiosta korjaustyöhön suhtauduttiin ymmärtäväisesti ilman negatiivista palautetta.

Vuonna 2020 saavutimme jätevedenpuhdistamoilla viranomaisten asettamat puhdistusvelvoitteet ja -tavoitteet. Kahdella suurimmalla puhdistamolla Ali-Juhakkalassa ja Kariniemessä käsiteltiin yhteensä 12,0 milj. m³ jätevettä siis melkein 1 milj. m³ enemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi Hollolan jätevedet, Hämeenkosken aluetta lukuun ottamatta, johdettiin käsiteltäväksi Ali-Juhakkalaan ja Kariniemeen. Hämeenkoskella käsitelty jätevesimäärä oli 74 tm³ ja Nastolassa vastaava määrä oli 1,1 milj. m³.

Koronan sävyttämä vuosi toi lisämausteen myös puhdistamoiden näytteenottoon THL:n koronaviruksen jätevesiseurannan alettua keväällä. Yhteistyö tutkimuslaitosten ja THL:n kanssa oli kuitenkin tuttua jo aikaisemmilta vuosilta, kun jätevesistä on kartoitettu yhdyskuntien huume- ja lääkeaineiden käyttöä säännöllisesti. Osallistuimme 28 muun Suomen puhdistamon kanssa hankkeeseen, missä tutkitaan koronaviruksen esiintymistä puhdistamattomassa jätevedessä mittaamalla viruksen RNA:ta eli geeniperimää. Jätevesiseurannalla on saatu valtakunnallisesti arvokasta tietoa pandemian etenemisestä, sillä sen avulla on ollut mahdollista havaita muutokset viruksen esiintymisessä kaupunkikohtaisesti. Tämä on auttanut ennakoimaan mahdollisia muutoksia väestön tartuntatilanteessa. Näytteenotto tapahtui aluksi kuukausittain, edeten kahden viikon keräysväliin. Näytteenotto jatkuu myös vuonna 2021.

Poikkeuksellinen aika ei kuitenkaan estänyt jätevedenpuhdistamoilla tehtäviä suunniteltuja huolto- ja kunnossapitotoimia, joita suoritimme yhteensä 850 kappaletta. Lisäksi Kariniemessä edistettiin varautumista mahdollisten sähkökatkojen varalle lisäämällä sähkön varasyöttö esikäsittelyyn sekä mädättämöiden laitteistojen käyttöä varten.

Viemäreiden parissa tekemämme suunnitelmallinen työ on ympäristöystävällistä ja taloudellista

Ennakoivien kunnossapitotöiden ja saneerausten avulla huolehdimme vuosittain viemäriverkoston kunnosta. Tämä on tärkeää, jotta viemäreiden vuotavuus saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä. Jätevesiviemäreiden mukana kulkeutuvilla sadevesillä on merkittävä vaikutus jätevedenpuhdistamoilla käytettävien kemikaalien määrään ja energiankulutukseen.

Viemäreiden vuotavuuteen vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti sääolosuhteet, jolloin esimerkiksi lumisena tai sateisena vuotena myös vuotovesiprosentti voi olla huomattavasti vähäsateisempaa vuotta suurempi. Vuoden 2020 sadanta oli 12 % korkeampi kuin edellisenä vuotena. Näin ollen viemäriverkoston vuotovesiprosentti nousi hiukan edellisvuodesta. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti oli Lahdessa 37 % ja Hollolassa 33 %, kun valtakunnallisesti keskiarvo on yli 40 %.

- Viemärikuvausten avulla saimme tietoa verkoston kunnosta sekä saneeraus- ja korjaustarpeista. Vuoden aikana tarkastimme noin 2 400 viemärikaivoa, mikä on melkein 1 000 kaivoa edellisvuotta enemmän. Tämän lisäksi painehuuhtelimme sekä kuvasimme noin 60 km viemäriverkostoa mm. Rantakartanossa, Jalkarannassa, Renkomäessä, Riihelässä, Ahtialassa, Suppalassa ja Salpakankaalla. Näillä toimenpiteillä pyrimme ennakoidusti ehkäisemään mahdollisten tukosten syntymistä viemäriverkostossa, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta vastaava käyttöpäällikkö Anni Meiseri.

Tutkimme viemäriverkostoja antureita apuna käyttäen

Pyrimme ehkäisemään viemäriverkostovuotoja mittalaitteiden avulla, jolloin mahdollisiin ylivuotoihin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Erityistarkkailussa ovat etenkin pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevat viemärit. Teimme myös kehitystoimenpiteitä viemäriin kuulumattomien aineiden kuten öljyjen ja muiden vaarallisten aineiden havaitsemiseksi.

- Tätä työtä helpottavat verkostoon sijoitettavat anturit. Vaarallisten aineiden havaitseminen mahdollisimman nopeasti ehkäisee verkostossa tehtäviä korjaustoimenpiteitä ja turvaa etenkin jätevedenpuhdistamoiden normaalin toiminnan, painottaa Meiseri.

Testikäytön perusteella anturit voivat havaita viemäriverkostoon päätyneitä öljy- ja liuotinpitoisia jätevesiä. Anturit on sijoitettu Ali-Juhakkalan ja Nastolan viemäröintialueella, missä esiintyy paljon teollisuutta.

Kariniemen jätevedenpuhdistamolla toimintaa on systemaattisesti tehostettu energianseuranta­järjestelmällä. Kyseisen järjestelmän avulla nähdään, millä tavalla eri muutokset vaikuttavat puhdistamon energiankulutukseen reaaliaikaisesti. Näin voidaan pyrkiä löytämään energiatehokkain tapa ohjata laitosta, mutta kuitenkin pitämällä puhdistustulokset hyvälaatuisina. Järjestelmä auttaa myös tulevien investointien suunnittelussa, jolloin voidaan vähitellen hankkia vähemmän energiaa kuluttavia laitteita.

Vuonna 2020 otimme käyttöön Kariniemen uusissa toimitiloissa jäteveden hukkalämpöä hyödyntävän järjestelmän. Lähtevästä jätevedestä saimme lämpöpumpulla hyödynnettyä noin 700–800 MWh, lähtevän jäteveden lämpötilan ollessa normaalisti noin 13–20 °C. Tuotetulla hukkalämmöllä saimme korvattua kaukolämmön osuutta lämmityksessä, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun viemäröinnistä ja jäteveden­puhdistuksesta vastaava käyttöpäällikkö Anni Meiseri.

Lisäksi viime vuosina käyttöönotetut aurinkoenergia­kennot sekä Kariniemen että Nastolan jäteveden­puhdistamoilla ovat tuottaneet energiaa laitoksilla.

- Viime vuonna Nastolan puhdistamon aurinkopaneelit tuottivat 12,4 % puhdistamon kuluttamasta kokonaissähköenergiasta. Yhteensä vuoden aikana puhdistamoiden aurinkopaneeleilla tuotettiin sähköenergiaa noin 150 MWh. Tuotetulla sähkömäärällä ajaisi sähkökäyttöisellä autolla noin 830 000 km, eli noin 700 kertaa Lahdesta Nuorgamiin (18 kWh/100 km), konkretisoi Meiseri.

Vältyimme prosessihäiriöiltä mädättämöreaktorien tyhjennyksen aikana

Tehokkaan biokaasun- ja lämmöntuotannon tason ylläpitämiseksi Ali-Juhakkalan puhdistamolla suoritettiin mädättämöreaktoreiden tyhjennyshuolto. Tyhjennyshuolto aloitettiin elokuun lopussa ja huolto valmistui joulun tienoilla. Työn haastavuuden vuoksi reaktorit tyhjennetään keskimäärin vain 20 vuoden välein.

- Tyhjennyshuollon aikana mädättämöreaktorit tyhjennettiin, kuntokartoitettiin ja huollettiin. Huoltotoimet sujuivat erinomaisesti, eikä puhdistamolla esiintynyt prosessihäiriöitä työn aikana, kertoo kunnossapitotyöstä vastannut prosessi-insinööri Tapio Kilponen.

Puhdistamolietteestä biokaasuksi

Jätevedenpuhdistamot eivät ole pelkästään energiaa kuluttavia laitoksia, vaan niiltä löytyy myös hyödynnettäviä energiavaroja. Niistä merkittävin on mädätysprosessissa lietteestä syntyvä biokaasu. Lahdessa mädättämöt löytyvät Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilla, missä biokaasua syntyi vuonna 2020 noin 2,8 milj. m³.

- Biokaasu hyödynnettiin näillä puhdistamoilla lämmitysenergiana ja ne ovat lämmön suhteen lähes omavaraisia, kertoo Meiseri.

Tuotettua lämpöä syntyi 14 200 MWh, josta hyödynsimme omaan käyttöön 45 %. Loput myimme Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Myyty lämpö vastasi noin 520 omakotitalon (150 m²) vuosittaista lämmön tarvetta. Mädätysprosessin läpikäynyt liete kuivattiin ja toimitettiin tytäryhtiöllemme Labiolle. Labiolla liete kompostoitiin biojätteen kanssa. Lopputuote hyödynnetään maanviljelyssä ja viherrakentamisessa.