Lahti Aqua konserni

Lahti Aqua on seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka huolehtii 145 000 asukkaan vesihuoltopalveluistaLahdessa, Nastolassa, Hollolassa ja Hämeenkoskella. Vesihuoltopalvelut käsittävät veden hankinnan ja jakelun, jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä em. toimintojen yllä- ja kunnossapidon sekä kehittämisen. Tehtävämme on tuottaa asiakkaillemme laadukkaat vesihuoltopalvelut ja kehittää niitä edelleen. Huolehdimme, että vesihuolto on alueellamme korkealaatuista, turvallista ja kustannustehokasta.

Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö. Lahti Aqua Oy toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluvat tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy, Aqua Verkko Oy sekä LABIO Oy (ent. Kujalan Komposti Oy). LABIO Oy on liitetty osaksi Lahti Aqua -konsernia 1.10.2013 alkaen Lahti Aqua Oy:n omistuksen ollessa 60 % ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n 40 %.

Emoyhtiö Lahti Aqua Oy vastaa vesihuoltotoiminnasta, sen kehittämisestä ja hoitaa konsernin hallinnon ja asiakaspalvelun sekä tuottaa suunnittelun ja investointien rakennuttamisen.

Aqua Palvelu Oy tuottaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut ja vastaa näin ollen veden jakelusta ja viemäröintipalveluiden toiminnasta asiakkailleen Lahdessa ja Hollolassa.

Aqua Verkko Oy omistaa Lahden vesihuoltotoiminnan omaisuuden, tuotantolaitokset ja verkostot, ja vastaa niihin liittyvistä investoinneista.

LABIO Oy:n biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi 2015 ja se on maan suurin kuivamädätystekniikalla toimiva yksikkö, vuositeholtaan 50 GWh/v. Laadukkaat lopputuotteet toimitetaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön kasvualustoiksi, maanviljelykseen tai tekniseen erityiskäyttöön.

Omistajan asettamat strategiset tavoitteet

Lahti Aqua group

Lahti Aqua is a regional water service company, which provides high quality water services for domestic and industrial use in the Lahti and Hollola region. Our services cover clean water supply and distribution, wastewater collection and treatment, as well as managing and developing water services as a whole. We provide high quality water service that is safe and cost efficient.

Lahti Aqua Ltd is owned by the city of Lahti. Lahti Aqua Ltd is the parent company for subsidiaries Aqua Service Ltd, Aqua Network Ltd and LABIO Ltd (former Kujalan Komposti Ltd). LABIO Ltd became part of the group on October 1st 2013. The ownership of LABIO Ltd is divided between Lahti Aqua Ltd owning 60 % and Päijät-Hämeen Jätehuolto Ltd owning 40 % of the company.

Aqua Service Ltd is responsible for clean water supply and wastewater treatment services. It also manages the maintenance of the distribution network and processing facilities in Lahti and Hollola.

Aqua Network Ltd owns the assets, processing facilities and the distribution network in Lahti, and is responsible for the related investments.

Lahti Aqua Ltd takes care of the water services as a whole, including its development. It also executes the concern’s administration and customer services, as well as handles contracting work.

LABIO Ltd is a Lahti based modern biogas plant where biodegradable material is processed. The plant is largest in Finland with its annual energy output of 50 GWh. Over 170 000 tons of biowaste has been processed since its opening in 2015. The high quality end products are utilized in farming as growth medium or in specialized technical usage.

Toimitusjohtajan katsaus

Maamme talouskehitys muuttui vuonna 2016. Pitkään jatkunut taantuma tai niin sanottu nollakasvu muuttui hienoiseksi orastavaksi kasvuksi – tosin vielä edelleen pääosin kotimaisen kysynnän avulla vientitoiminnan kasvun ollessa edelleen vaatimatonta. Lahden talousalueella nähtiin kuitenkin piristymistä ja yhtenä talouden tilan mittarina oleva työllisyysaste parani merkittävästi. Vesihuoltotoiminnan indikaattorien muutokset kuvaavat hyvin talouden ja yritystoiminnan tilaa. Korrelaatio näkyy pitkään jatkuneen veden myynnin laskun kääntymisenä nousuun. Tämä näkyy erityisesti teollisuus- ja palveluelinkeinojen veden käytössä, mutta myös asukassegmentin myynti parani. Tähän vaikuttaa osin Lahden asukasmäärän pienoinen kasvu. Tuloksena Aqua-konsernin myyty vesimäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 3 %.

Vuosi 2016 oli integraation vuosi. Aqua-konserni kasvoi kuntaliitosten kautta maamme 5. suurimmaksi vesihuoltotoimijaksi. Toiminta-alue laajeni Nastolan vesihuoltoliiketoiminnan ostolla sekä Hollolan ja Hämeenkosken liitoksen kautta ja kattaa alueen Lammilta Iittiin. Alueen asukasmäärä on noin 145 000, minkä lisäksi asiakkainamme ovat alueen elinkeinoelämä ja teollisuus. Vuoden keskeisenä tavoitteena oli integraation toteuttaminen laaditun suunnitelman ja valmistelun pohjalta. Työ edellytti operaatioiden haltuunoton ohella omistukseen siirtyneiden toimilaitteiden ja laitosten investointeja, kuten valvonta- ja automaatiojärjestelmien yhdistämistä. Keskeistä muutoksessa oli kaupassa Aquaan siirtynyt henkilöstö ja yhteisen koko konsernia sivuavan valmennusohjelman toteuttaminen. Tässä kaupassa ei syntynyt fuusioissa yleisesti esiintyviä ristiriitoja.

Edellä kuvattu talouden kehitys ja laajentuminen kasvatti yhtiön kokonaismyynnin ensi kerran yli 40 M€:n ollen 41,2 M€. Kokonaisliikevaihto oli 41,2 M€. Konsernin liikevoitto oli 7,6 M€ ja kannattavuustavoitteet ylitettiin. Liiketoimintakauppojen vuoksi investointitaso nousi 24,2 M€:oon. Vesihuollon saneerauskohteena aloitettiin Patomäen asuinalueen verkostojen mittava saneeraustyö.

Palveluiden laatumittareina asiakastyytyväisyys ja toiminnan laatu ovat edelleen parasta tasoa. Vesihuollon asiakaspintaa on muutettu huomioiden digitaalisuus ja sen tuomat mahdollisuudet ja myös asiakkaiden kysyntä uusille palveluille. Uudet verkkosivut avattiin ja niiden kautta seuraava vaihe jatkuu vuonna 2017 extranet-portaalin työstämisenä tuotantokuntoon. Tietoturvajärjestelyt ja riskien hallinta olivat merkittäviä kehitys- ja päivityskohteita, joihin panostettiin. Tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen ovat osana Smart Aqua -kehitysalustassa, johon linkittyy konsernin kehitysohjelmat. Nämä ohjelmat ovat osana liiketoimintasuunnitelmaa myös jatkossa, kun tavoittelemme tuottavuuden kasvua.

Henkilöstön koulutus ja kehitysohjelmissa panostukset olivat esimiesvalmennuksessa, joka jatkuu laajemmin kattamaan koko konsernin. Parannuskohteet on haettu muun muassa työtyytyväisyyskyselyn tuloksista.

Koko vesihuoltokenttää koskettava vesihuoltolainsäädännön ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset – hulevesien vastuut – sovittiin Lahden kaupungin ja yhtiön välillä. Kaupunki vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella ja Lahti Aqua huolehtii hulevesien viemäröinnistä. Samalla osapuolten yhteistyösopimukset päivitettiin myös muiden sivuavien toimintojen osalta. Näistä voidaan mainita mm. kunnallistekniikan suunnittelu, rakennuttaminen ja itse tuotantomallit. Jatkossa saneerauskohteiden määrä ja investoinnit tulevat kasvamaan ja on selvää, että infran kokonaispaketti mukaan lukien katu- ja vesihuoltotyöt on toteutettava yhdessä. Tähän kuuluu investointien rahoitus ja sen varmistaminen myös verorahoitteisella puolella.

Yhtiön tuotantolaitokset on pitkälle uusittu toimitiloja lukuun ottamatta. Veden tuotannon lupavolyymi on kaksinkertainen käyttöön nähden. Jätevedenpuhdistamoilla on optimoidusti kapasiteettia ja käytössä muun muassa ainoana Suomessa puhdistetun jäteveden hygienisointivalmius. Ympäristölupaehdot neljällä puhdistamolla (ml. Nastola ja Hämeenkoski) ovat tiukat ja ne saavutettiin. Konserniyhtiö Labio Oy:n toiminnassa biokaasun tuotanto jäi hieman edellisen vuoden tasosta reaktoreiden takuukorjausten vuoksi, kompostitoiminnan saavuttaessa suunnitelman mukaiset tavoitteet. Jatkossa kiertotalouden ympyrää tulee edelleen kehittää. Tämä koskee koko Lahti-konsernia, jonka strategian kärkihankkeiden toteuttamisessa on huomioitava nykyistä paremmin ns. oma tuotanto kuten biokaasun käyttö liikennepolttoaineena kaupunkibusseissa.

Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta.

Myynti ja asiakkaat

Veden myynti kääntyi nousuun

Eniten veden myynnin nousua tapahtui teollisuus- ja palveluelinkeinojen veden käytössä, mutta myös kerros- ja rivitaloasukkaiden veden käyttö lisääntyi. Omakoti- ja paritalo- sekä kerros- ja rivitaloasukkaiden keskimääräinen vedenkulutus oli asukasta kohden 45 m³ vuodessa eli noin 120 litraa vuorokaudessa. Veden myynti oli vuonna 2016 Lahdessa 7,73 milj. m³, mikä oli nousua edellisvuodesta 14,0 prosenttia. Laskutettavan jäteveden määrä nousi myös edellisvuodesta 11,0 prosenttia ollen 7,67 milj. m³. Veden myynnin ja laskutettavan jäteveden määrän nousu johtui toiminta-alueen laajenemisesta Nastolan ja Hämeenkosken kuntaliitoksien kautta.

Hollolassa vettä myytiin vuonna 2016 edellisvuotta vastaava määrä eli 0,87 milj. m³, laskutetun jätevesimäärän ollessa 0,84 miljoonaa kuutiometriä.

Veden myynnin ja laskutetun jäteveden määrän kehitys Lahdessa

Veden myynnin kehitys asiakasryhmittäin Lahdessa

Laskutettavan jäteveden määrän kehitys Lahdessa

Liittyjien määrä lisääntyi

Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 119 377 asukkaalle, jotka ovat noin 95 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi yhtiö huolehtii noin 23 794 hollolalaisen vesihuoltopalveluista Hollolan kunnan alueella. Hollolan kunnan asukkaista noin 85 prosenttia on vesihuoltopalvelujen piirissä.

Edelliseen vuoteen verrattuna uusien liittyjien määrä lisääntyi useilla kymmenillä Lahdessa ja Hollolassa. Vuoden 2016 lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä 17 133. Hollolassa vastaava määrä oli 4 402.

Asiakkaat tyytyväisiä yhtiön toimintaan koko toiminta-alueella

Lahti Aqua Oy on osallistunut vuosittain Taloustutkimus Oy:n tekemään riippumattomaan vesihuollon asiakastyytyväisyyskyselyyn, joka on kehitetty erityisesti vesihuollon toiminnan arviointiin. Kokonaisvertailussa Lahti Aquan WACSI-indeksien (laatu, palvelu sekä veden jakelu ja viemäröinti) keskiarvo oli 8,67, pysyen samalla erinomaisella tasolla kuin edellisenä vuotena. Mukana kyselyssä oli 18 vesihuoltotoimijaa edustaen yli miljoonaa kuluttajaa maassamme.

Veden laadun kokonaisarvosana Lahdessa oli 8,90, vesilaitoksen palvelun 8,23 sekä veden jakelun ja viemäröinnin 8,82. Lahti Aqua sai parhaimman kokonaisarvosanan sekä korkeimmat pisteet laadun sekä veden jakelun ja viemäröinnin WACSI-tuloksissa. Kokonaisuudessaan kaikki tulokset säilyivät edellisvuoden tasolla.

Vuosi 2016 Aqua Palvelu Oy:ssä

Lahti Aquan tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut Lahdessa ja Hollolassa. Vuosi 2016 oli Aqua Palvelu Oy:n yhdeksäs toimintavuosi. Yhtiön palveluksessa työskenteli vuoden lopussa vakituisesti 58 henkilöä.

Vuosi 2016 oli toiminnallisesti muutoksen vuosi. Vuoden alusta lähtien operointialue laajeni Lahteen liitetyllä Nastolan kunnan alueella ja Hollolaan liitetyllä Hämeenkosken alueella. Se tarkoitti eräiltä osin uusien toimintamallien omaksumista, laajenihan operoitava alue maantieteellisesti kaksinkertaiseksi. Uutta verkostoaluetta, laitostekniikkaa ja asiakasrajapintaa riitti siis opeteltavaksi koko vuodeksi. Eniten työtä teetätti eri alueiden automaatioiden yhteensovittaminen ja uudistaminen sekä vedenjakeluverkostossa ilmenneiden ongelmien selvittely. Mainittakoon vielä, että ennen vuotta 2016 Hämeenkosken vesihuoltotekniikka oli täysin ilman automaatiota tai kaukovalvontaa.

Vuoden lopussa kaikkia uusien alueidenkin laitoksia voitiin jo operoida samalla automaatio-ohjelmistolla kauko-ohjauksen turvin, mukaan lukien Hämeenkosken alue. Myös verkostojen ja laitosten tuntemus on jo kasvanut turvalliselle tasolle operointityön jatkumista ajatellen. Vuoden 2016 aikana aloitettiin yhdessä emoyhtiön kanssa koko vedenjakelujärjestelmän riskienkartoitus Water Safety Plan (WSP) -menettelyn avulla ja vastaava viemäröintijärjestelmän riskien selvitys Sanitation Safety Planin (SSP) avulla. Vaikka lopullisten tulosten käyttöön ottaminen jää vuoden 2017 puolelle, henkilöstön kanssa tehdyt maastokäynnit ja riskienarviointipalaverit antoivat erinomaista tietoa toiminnan kehittämiseen ja riskien hallintaan.

Noviisivuosi Nastolassa ja Hämeenkoskella oli siis työntäyteinen, mutta mikä tärkeintä, vesihuoltopalvelut asiakkaille saatiin tuotettua laadukkaasti ilman palvelukatkoja. Asiakkailta saatiinkin lähes poikkeuksetta spontaania positiivista palautetta, kun Lahti Aqua-konsernin värit ilmaantuivat katukuvaan. Kesällä 2016 Taloustutkimus Oy:n tekemän asiakastyytyväisyyskyselyn erinomainen tulos, Lahti Aqua Oy oli taas suurien toimijoiden paras, vahvisti onnistumisen tunteen; koko operointialueen asukkaiden luottamus uuteen vesitoimijaan saavutettiin jo ensimmäisenä vuotena.

Onnistumisen taustalla on osaava henkilöstö. Ilman Nastolasta siirtynyttä kokenutta henkilökuntaa toiminnan häiriötön jatkuminen olisi ollut vaikeaa, melkeinpä mahdotonta toteuttaa. Toimintavarmuudesta ja jatkuvuudesta huolehdittiin vuoden mittaan myös lisäkoulutuksella. Aqua Palvelun henkilöstöstä yli puolet pääsi osallistumaan Aqua Way -koulutukseen, jossa kehitettiin konsernin strategiaa tukevia organisaatio- ja johtamistaitoja. Hyvä johtaminen, yhteistyötaidot ja yhteisen innostavan päämäärän tunnistaminen paransivat selvästi työtehoa ja työhyvinvointia. Parantunut tilanne todennettiin syksyn työhyvinvointikyselyssä, tulokset Aqua Palvelun osalta olivat kaikkien aikojen parhaimmat.

Kiitos onnistuneesta vuodesta kuuluu osaavalle henkilökunnalle, joka ammattitaitoisesti ja palvelualttiisti otti haltuun kahden lakkautetun kunnan vesihuoltopalvelutoiminnan.

Lahden alueella hyvälaatuista pohjavettä

Asiakkaillemme toimittama vesi on hyvälaatuista pohjavettä

Lahden seudulla sijaitsevien pohjavesialueiden määrä on valtakunnallisesti merkittävä. Lahti ja Hollola saavat vetensä pääasiassa itä-länsisuuntaisen Salpausselän ja pohjois-eteläsuuntaisen pitkittäisharjun muodostamasta pohjavesialueesta, ns. Vesijärvi-Laune -ruhjeesta. Tämä pohjavesialue on noin 20 km² laajuinen ja siinä muodostuu 20 000–25 000 m³ pohjavettä vuorokaudessa.

Vuonna 2016 lahtelaisten tarpeeseen tuotettiin yhteensä 8,4 milj. m³ ja Hollolassa lähes 1,0 milj. m³ vettä. Käytössä olevia vedenottamoita on Lahdessa kymmenen ja Hollolassa kuusi. Näiden lisäksi vettä johdetaan Hollolan-Lahden Vesilaitos Kuntayhtymän kolmelta vedenottamolta.

Lahden vedentuotanto ottamoittain 2016

kokonaismäärä 8,4 milj. m³

Hollolan vedentuotanto ottamoittain 2016

kokonaismäärä 1,0 milj. m³

Hyvälaatuinen pohjavesi vaatii vain vähän käsittelyä

Vedenkäsittelytarve on vähäinen, kun raakavesi on hyvälaatuista pohjavettä. Vettä kuitenkin desinfioidaan sen mikrobiologisen turvallisuuden varmistamiseksi. Lahdessa ja Hollolassa vesi desinfioidaan klooriamiinilla sekä uv-valolla. Nastolassa on käytössä ainoastaan uv-desinfiointi. Klooriamiinidesinfiointi on tarkoitus ottaa käyttöön myös Nastolassa vuoden 2017 aikana.

Veden pH:ta säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi tasolle 7,5–8,0. Jalkarannan vedenottamolla veden pH-säätö tapahtuu ilmastuksella ja kalkkikivisuodatuksella, jossa vesi virtaa neljä metriä paksun kalkkikivirouheen läpi. Muilla vedenottamoilla pH-säätöön käytetään lipeää.

*) Vain niissä laitoksissa, joissa desinfiointi suoritetaan klooriamiinilla.

Veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti

Pohjaveden laatua tarkkaillaan pohjavesialueilla ja vedenottamoilla, ja talousveden laatua vesijohtoverkostoissa. Vuonna 2016 kaikki vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset.

Verkostovedestä otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa noin 90 kappaletta ja Hollolassa noin 30 kpl. Viranomaistarkkailun lisäksi tehdään omaa käyttötarkkailua. Lahden vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta ja vesisäiliöstä otettiin vuoden aikana käyttötarkkailunäytteitä noin 450 kpl ja vastaava luku Hollolassa oli noin 260 näytettä. Yhtiön toimesta käyttötarkkailua tehdään myös Hollolan-Lahden Vesilaitos Kuntayhtymän vedenottamoilla. Samoin uusien ja saneerattujen vesijohtolinjojen vedenlaatu varmistetaan näytteenotolla aina ennen niiden käyttöönottoa.

Vesihuoltoverkostot toimivat moitteettomasti

Toimivat vesihuoltoverkostot

Asiakkaiden vedenjakelu- ja viemäröintipalvelut toimivat moitteettomasti sekä Lahdessa että Hollolassa. Vuoden alusta Lahden toiminta-alue laajeni myös entisten Nastolan sekä Hämeenkosken kuntien alueelle. Lahdessa äkillisiä vesijohtovuotoja oli runkojohdoissa 20 kpl, joista 14 kpl Lahdessa. Määrä kasvoi hiukan edellisvuodesta alueen laajenemisen suhteessa. Hollolassa runkojohtovuotoja oli 2 kpl, mikä oli edellisvuotta vastaava määrä. Samoin viemärin toimintahäiriöt pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verratessa; niitä havaittiin yhteensä 23 kpl, joista 17 kpl ilmeni Lahden alueella ja 6 kpl Hollolassa. Viemäreissä ei ollut verkostoylivuotoja. Vakuutusyhtiön kiinteistöille korvaamia vahinkoja oli 1 kpl.

Verkostojen toimintaan liittyviä vedenlaatu- ja jakeluhäiriötapauksia kirjattiin Lahdessa ja Hollolassa yhteensä 19 kappaletta. Nastolan alueella tehtiin vuoden aikana runsaasti vedenjakelun turvallisuuden varmistamiseen liittyviä selvityksiä ja parannuksia.

Vuotovesiprosentit hallinnassa

Vesijohtoverkoston toimivuutta ja vuotavuutta kuvaava indikaattori on mittaamaton kulutusprosentti. Lahdessa vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus on pysynyt erinomaisella tasolla. Tulosta heikentää hiukan vuoden 2016 alussa toiminta-alueeseen liitetty Nastolan alue. Koko alueen mittaamaton kulutus oli 6,8 prosenttia. Vuotavuus jakaantui niin, että entisen Lahden alueen vuotavuus oli 5,3 % ja Nastolan alueella 19,5 %. Nastolan alueella tapahtui ensimmäisen liitosvuoden aikana 6 prosenttiyksikön parannus edellisvuoteen verrattuna.

Vuotojen löytämisen ja sitä kautta hyvän tuloksen mahdollistaa nykyaikaisten valvontajärjestelmien ja digitaalisen verkkotietojärjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen. Niin ikään Hollolassa mittaamaton kulutusprosentti oli vuoden lopussa 12,6 prosenttia, mikä oli valtakunnallisesti erinomainen tulos maan keskitason ollessa noin 20 prosentin luokkaa. Lahdessa vettä ei pumpata hukkaan ja vedenjakelu on erittäin energiatehokasta. Näiltä osin se tukee erinomaisesti Lahden kaupungin ympäristötavoitteita.

Lahdessa viemäriverkoston vuotovesiprosentti oli 27,8 ja se laski kuten myös sademäärä. Vuotuinen sademäärä Lahdessa oli 548 mm. Hollolan vuotovesiprosentti oli 33,5, ollen samaa tasoa kuin edellisvuonna.

Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutusprosentti Lahdessa

Jäteveden Viemäriverkoston vuotovesiprosentti ja sadanta Lahdessa

Ennakoivalla kunnossapidolla turvataan verkostojen toimivuus

Vesijohtoverkoston mittausasemien ja painepiirien vedenkulutuksen seurannalla voidaan havaita vuodot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi verkostoa tutkitaan vuodonetsintälaittein, painemittauksin sekä tekemällä venttiileiden toimivuustarkastuksia. Vuonna 2016 viemäreitä puhdistettiin ja tutkittiin muun muassa Soltin, Tarolan, Nastolan Kurenniityn ja keskustan alueilla sekä näiden lisäksi Hollolassa Hämeenkosken keskustan alueilla.

Kunnossapidettävää verkostoa on yhteensä yli 2 500 km. Vuoden aikana Hämeenkosken alueen pumppaamot varustettiin kaukovalvontajärjestelmällä ja Nastolan valvontalaitteet uudistettiin ja kytkettiin Lahti Aqua Oy:n valvontajärjestelmiin (24/7). Järjestelmä hälyttää hyvissä ajoin viemärivirtaamissa olevista poikkeamista. Jokaiselle pumppaamolle on suunniteltu toimintahäiriön varalle vararatkaisu, jolla vahingot estetään tai minimoidaan. Pumppaamoissa ei ollut vuonna 2016 yhtään merkittävää toimintahäiriötä, jonka seurauksena jätevesiä olisi päässyt ympäristöön.

Jätevedenpuhdistus täyttää lupaehdot

Jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin

Lahti Aquan toiminta-alueella on yhteensä kolme jätevedenpuhdistamoa. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla käsiteltiin yhteensä 10,8 milj. m³ jätevettä, josta 48 prosenttia Kariniemessä ja 43 prosenttia Ali-Juhakkalassa. Nastolan puhdistamolla käsiteltävä jätevesimäärä oli 1,1 milj. m³ , mikä oli 9 prosenttia kokonaisjätevesimäärästä. Lisäksi Hollolan Hämeenkoskella on puhdistamo, jossa käsiteltiin jätevettä 56 t m³ . Laskutetun jäteveden määrä oli yhteensä noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, josta Lahden osuus oli 7,1 milj. m³ ja Hollolan osuus 0,8 milj. m³ .

Kariniemen ja Ali-Juhakkalan käsitellyt jätevedet johdetaan Porvoonjokeen. Nastolan puhdistamon purkuvesistö on puolestaan Palojoki, joka yhtyy Porvoonjokeen Orimattilassa. Hämeenkoskella jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen Teurojokeen. Puhdistamot täyttivät kaikki lupaehdot vuositasolla. Kokonaan puhdistamon ohijuoksutusta ei tapahtunut lainkaan vuoden 2016 aikana.

Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoiden käsitelty jätevesi hygienisoidaan ennen Porvoonjokeen johtamista uv-valolla huhti-marraskuussa. Nastolan puhdistamolle rakennettiin vuoden 2016 aikana uv-valoon perustuva käsitellyn jäteveden hygienisointilaitos.

Puhdistamoiden lupaehdot on esitetty alla olevassa taulukossa puhdistustulosten kanssa.

Porvoonjoen kuormitus on pienentynyt

Lahti Aqua seuraa Porvoonjoen sekä Teuronjoen veden laatua viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Lahti Aquan puhdistamien jätevesien kuormitus Porvoonjokeen on pienentynyt puhdistamoiden korkean reduktioasteen ansiosta. Vesistökuormituksella on vaikutuksia Porvoonjoen vedenlaatuun erityisesti alivirtaama-aikaan ja joen yläjuoksulla. Jätevesien aiheuttamaa happitilanteen heikkenemistä lievennetään kesäaikaan ilmastamalla Porvoonjoen vettä ilmastuspadoin sekä johtamalla laimennusvettä Vesijärvestä. Vuonna 2016 laimennusvettä laskettiin Porvoonjokeen 5,5 milj. m³ . Happitilanne joessa pysyi ympäristölupaehdon edellyttämällä tasolla. Lahti Aquan puhdistamien jätevesien aiheuttama bakteerikuormitus Porvoonjoessa on laskenut sen jälkeen, kun veden hygienisointi aloitettiin. Hygienisointi tapahtuu UV-valolla ja sen teho ulosteperäisten bakteerien poistamisessa on lähes 100 prosenttia.

Jätevedenpuhdistuksen kehitys

• 1976
  Kariniemen puhdistamo käyttöön
• 1981
  Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus valmistui
• 1988-1991
  Tehostettiin kummankin puhdistamon käyttöä ja siirryttiin ammonium-typen hapetukseen
• 1995
  Kariniemen puhdistamon purkuvesille rakennettiin Nikulan tasausallas
• 1997
  Kariniemen puhdistamolle toteutettiin kokonaistypen poisto
• 2005
  Ali-Juhakkalan neljännen puhdistuslinjan käyttöönotto ja kokonaistypen poiston toteuttaminen
• 2008
  Lahti Aqua Oy jätti uuden ympäristö­lupa­hakemuksen ympäristö­lupa­viranomaisille
• 2014
  Uuden vesi­huoltolain ja jäteveden­puhdistamoiden ympäristöluvan voimaanastuminen
• 2015
  Puhdistetun jäteveden hygienisointi aloitettiin

Biokaasusta lämmitysenergiaa

Jätevedenkäsittelyssä syntyvää lietettä mädätetään anaerobisissa olosuhteissa, jolloin suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa biokaasuksi eli metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Kariniemen ja Ali- Juhakkalan jätevedenpuhdistamoissa lietteenkäsittelyssä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmitysenergiana.

Vuonna 2016 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla biokaasua muodostui yhteensä 2,6 milj. m³, josta tuotettiin lämmitysenergiaa 15 409 MWh. Tuotetusta energiasta 51 prosenttia käytettiin puhdistamoiden lämmitykseen ja loput johdettiin Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kokonaisuudessaan biokaasun hyötykäyttöaste oli 96 %. Kaukolämpöverkkoon tuotettu lämmitysenergia vastasi noin 500 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta.

Mädätyksen ja kaasun hyödyntämisen jälkeen liete kuivataan lingoilla. Kuivattu liete toimitetaan LABIO Oy:lle, jossa liete kompostoidaan yhdessä biojätteen kanssa ja hyödynnetään maanviljelyksessä ja viherrakentamisessa. Lietteestä saatava biokaasu toimitetaan jatkojalostukseen liikennepolttoaineeksi.

Vuosi 2016 LABIO Oy:ssä

LABIO Oy on käsitellyt yhdyskuntien ja yritysten biojätteitä sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteitä vuodesta 2005 alkaen. Jo kahdeksantena vuotena peräkkäin tehtiin tuotantoennätys käsitellyissä jätemäärissä mitaten. Toiminta-aikanaan LABIO Oy on käsitellyt noin 600 000 tonnia biohajoavia jätteitä ja tehnyt niistä lannoitevalmisteita sekä mullan raaka-ainetta. LABIO Oy:n käsittelemien jätteiden hyödyntämisaste on yli 95 %.

Vuoden 2015 lopulla käyttöönotetun biokaasulaitoksen toiminta vakiintui alkuvuonna, mutta loppuvuotta hankaloittivat biokaasureaktoreiden lämmitysjärjestelmän takuukorjaukset, jolloin yksi reaktori neljästä oli pois tuotantokäytöstä noin yhdeksän kuukauden ajan. Hankaluuksista huolimatta LABIO Oy pystyi käsittelemään kaikki sovitut jäte-erät, tekemään tuotantoennätyksen ja tuottamaan yli 40 GWh biokaasua. Laitoksen kyky käsitellä jätteitä myös häiriötilanteissa onkin aivan omaa luokkaansa, eikä katkeamaton toiminta onnistuisi ilman erittäin sitoutunutta ja osaavaa henkilökuntaa. Laitoksessa ei ole ollut koko sen historian aikana yhtään seisokkipäivää koneiden ja laitteiden huolloista ja korjauksista huolimatta. Toimintavarmuus onkin yksi toimintamme kulmakivistä, jota asiakkaamme suuresti arvostavat.

Tuotamme täydellä kapasiteetilla biokaasua noin 10 milj. m³, joka liikennekäytössä riittää noin 4500 henkilöauton vähäpäästöiseksi polttoaineeksi. Liikennebiokaasun koko tuotantoketjun hiilijalanjälki on 80 % pienempi kuin bensiinin.

Pääravinteita sisältävää lannoitevalmistetta tuotettiin noin 30 000 m³, joka riittää noin 3 000 peltohehtaarin lannoittamiseen. Yhtiön tuottaman lannoitevalmisteen hiilijalanjälki on pääravinteiden osalta noin 5–8 kertaa pienempi kuin mineraalisten lannoitteiden.

Yhtiön liikevaihto jäi budjetoidusta noin 0,4 milj. €, josta noin puolet johtui biokaasureaktoreiden takuukorjauksista ja toinen puoli kaasun hinnan alenemisesta.

Tulevaan vuoteen lähdetään kehittämällä toimintaa niin, että haasteet asiakasmarkkinoilla, biokaasuliiketoiminnassa sekä lannoitevalmistetuotannossa ratkaistaan innovatiivisilla ja joustavilla toimintatavoilla.

Investoinnit

Vedentuotannon investoinnit

Nastolan vedenottamoiden desinfiointia parannettiin asentamalla ottamoille natriumhypokloriitin ja ammoniumkloridin syöttölaitteet vuoden 2016 aikana. Samalla uusittiin laitosten prosessiautomaatio.

Nastolan ja Hollolan Salpakankaan vesitorneihin asennettiin UV-desinfiointilaitteet.

Jätevedenkäsittelyn investioinnit

Nastolan jätevedenpuhdistamolle rakennettiin lupavelvoitteiden täyttämiseksi puhdistetun jäteveden hygienisointilaitos. Samalla uudistettiin koko jätevedenpuhdistamon prosessiautomaatio.

Lahti Aqualla on Lahden ja Hollolan alueella yhteensä noin 250 jätevedenpumppaamoa. Niistä saneerattiin vuonna 2016 Renkomäen, Pappilanpellon ja Laskukadun pumppaamot. Nastolan ja Hämeenkosken jätevedenpumppaamot liitettiin vuoden 2016 aikana Aqua Rex -kaukovalvontajärjestelmään.

Kariniemen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin varajärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 ja työtä jatkettiin vuoden 2016 aikana. Varajärjestelmä valmistunee vuonna 2019.

Laitoksiin ja rakennuksiin investoitiin vuoden 2016 aikana kaikkiaan noin 1,7 milj. euroa

Verkostoa rakennettiin uusille asuinalueille

Lahdessa rakennettiin vuonna 2016 uutta vesihuoltoverkostoa yhteensä 11,7 km. Lahden vesihuoltoverkoston kokonaispituus on 2 053 km ja sen keski-ikä 26 vuotta. Vuoden 2016 uudisrakennuskohteita olivat Vappulanmetsä ja Villähde-Koiskala yhdysvesijohto. Uudisrakennusohjelmalla tuotettiin yhteensä 88 tontille vesihuoltoliittymät. Verkoston uudisrakennusinvestoinnit olivat noin 2,9 milj. euroa.

Hollolan kunta vastaa verkostoinvestoinneistaan kunnan alueella. Kunta rakennutti uutta runkoverkostoa 2,8 km, jotka siirtyivät Lahti Aqualle kunnossapidettäviksi.

Verkoston saneeraus

Vesihuoltoverkoston saneeraus kasvoi vuoden 2016 aikana. Suurimpana saneerauskohteena oli Patomäen asuinalueen (250 omakotitaloa) vesihuollon saneeraus. Patomäen aluesaneeraus jatkuu vuonna 2017. Vesihuoltoverkostoa saneerattiin kaikkiaan 7,2 km vuoden 2016 aikana.

*) Hollolan kunta omistaa verkostot ja päättää niihin liittyvistä investoinneista.

Henkilöstö

Henkilöstömäärä

Konsernin vakituisen henkilöstön määrä 31.12.2016 oli 96 henkilöä.

Lahti Aqua Oy:n vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi yhdellä henkilöllä, joista yksi siirtyi Nastolan vesilaitokselta, yksi uusi henkilö rekrytoitiin ja yksi henkilö jäi eläkkeelle. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä 31.12.2016 oli 25 henkilöä. Tilapäisiä kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana yksi henkilö.

Aqua Palvelu Oy:n henkilöstön määrä lisääntyi kahdeksalla henkilöllä, joista yhdeksän siirtyi Nastolan vesilaitokselta ja yksi henkilö jäi eläkkeelle. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä 31.12.2016 oli 58 henkilöä. Tilapäisiä kausi- ja kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana 11 henkilöä

Labio Oy:n vakituisen henkilöstön määrä pysyi samana. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä 31.12.2016 oli 13 henkilöä ja määräaikaisia kolme henkilöä.

Vakituinen henkilöstömäärä 31.12.2015

Henkilöstön kehittäminen

Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 2,1 päivää. Koulutuspäiviä oli liittyen ammatilliseen kehittämiseen ja lakisääteisiin pätevyyksiin, tietojärjestelmäkoulutusta, esimiesvalmennusta ja erilaisia seminaareja.

Kehityskeskusteluja käytiin keväällä henkilöstön kanssa (90 %). Keskusteluissa käydään läpi osaamiseen liittyvät tarpeet ja sovitaan kehittämistoimenpiteet sen perusteella.

Työhyvinvointi

Työhyvinvointipäivään lokakuussa osallistui koko henkilöstö. Päivän aikana saatiin tietoa työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista. Teemana oli "Innostu työssäsi" ja tiimeissä pohdittiin kysymyksiä - Mistä syntyy työn ilo ja työhyvinvointi minulle? Päivän aikana oli myös useampi liikuntapiste kierrettävänä.

Lahti Aqua -konsernin strategisiin painopisteisiin kuuluu henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja tähän liittyvät toimenpiteet. Työhyvinvointikysely tehdään henkilöstölle kerran vuodessa ja siitä saatuja tuloksia analysoimalla voidaan nostaa esiin kehittämistarpeita yritys- ja tiimitasolla. Koko henkilöstön halutaan osallistuvan työhyvinvoinnin kehittämiseen, jotta missio ”Toimialan parhaasta työpaikasta” toteutuu.

Vuoden 2016 kokonaisarvosana työhyvinvointikyselyssä oli 3,83 (asteikolla 1-5) ja vastausprosentti oli 90 %. Parhaimmat arvosanat kyselyssä saatiin työilmapiiriin, henkilösuhteisiin, tasa-arvoisuuteen sekä johtamiseen ja esimiestyöhön liittyen. Kehittämisen varaa kyselyn mukaan on tiedonkulussa, oikeidenmukaisuudessa ja arvostuksessa sekä palautteen annossa.

Työturvallisuus

Konsernissa on käytössä työtapaturmaindeksi, jolla seurataan työtapaturmien määrää ja pystytään vertaamaan yleisesti teollisuudessa sattuvien työtapaturmien määrään. Tavoitteena on kuitenkin nolla tapaturmaa. Tapaturmaindeksi oli 45 vuonna 2016 ja tapaturmia sattui yhteensä 11, joista aiheutui sairauspoissaoloja yhteensä 93 päivää.

Ennaltaehkäisevää toimintaa oli vuoden aikana mm. työturvallisuuskierrokset ja työturvallisuuskorttikoulutukset, nastapohjaisten työkenkien käyttäminen talvella, kemikaaliriskien läpikäynti ja niihin liittyvät käyttöturvallisuustiedotteet sekä riskien kartoittaminen.

Hallituksen toimintakertomus

Lahti Aqua Oy on konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiöitä ovat Aqua Palvelu Oy, Aqua Verkko Oy ja LABIO Oy, jossa Lahti Aqua Oy:n omistusosuus on 60 %. Lahti Aqua Oy:n kaikki osakkeet omistaa Lahden kaupunki. Lahti Aqua Oy omistaa LABIO Oy:tä lukuun ottamatta muiden tytäryhtiöiden koko osakekannan. Tytäryhtiöt eivät maksa osinkoa vuodelta 2016.

Lahti Aqua vesikonserni tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungissa toiminta-alueellaan toimien liiketaloudellisesti kannattavasti. Lisäksi konserni tuottaa vesihuoltopalveluita Hollolan kunnalle sopimuspohjaisesti. Yhtiön toiminnan arvoina ovat korkea laatu, matala riski, kilpailukykyiset kustannukset ja hyvä asiakaspalvelu. LABIO Oy tuottaa jätehuoltopalveluita ja kompostointia ympäristökunnille ja muille toimijoille sekä biokaasua jatkojalostettavaksi.

Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana ja sen päättymisen jälkeen

Yhtiön toiminta-alue laajeni vuoden alusta Nastolan ja Hämeenkosken liitosten kautta. Lahti Aqua -konsernin yhtiöt ostivat liiketoimintakaupoille entisen Nastolan kunnan vesihuoltoliiketoiminnan. Hämeenkosken yhtyessä Hollolaan yhtiön ja Hollolan väliseen konsessiosopimukseen tehtiin tarvittavat muutokset siten, että vesihuoltopalvelut kattavat koko uuden kunnan toiminta-alueen. Yhtiön toiminta-alueella on näin ollen 1.1.2016 alkaen noin 145 000 asukasta ja alueen yritykset.

Veden myynti kasvoi edellisestä vuodesta 3,2 % (budjetissa -1,0 %) ja jäteveden laskutus kasvoi 2,1 % (budjetissa -1,0 %). Konserni tuotti biokaasua jätevedenpuhdistamoilla 1,5 milj. m 3 ja siitä edelleen lämpöä 13,0 GWh, josta oman käytön lisäksi myi Lahti Energialle 5,4 GWh. LABIO Oy tuotti biokaasua noin 45 GWh.

Yhtiön sekä konsernin taloudellinen tulos ylittää budjetin. Yhtiön varsinaisen toiminnan ohella ulos myytyjen muiden palveluiden liikevaihto oli projektitoiminnan kautta merkittävä. Konsernissa liittymismaksutulojen ja tonttijohtomaksujen määrä ylitti budjetin.

Nastolan ja Hämeenkosken vesihuollon integrointi osaksi Lahti Aqua -konsernin toimintaa edellytti vesihuolto-operaatioiden automaation ja valvontajärjestelmien uudistamista ja investointeja. Nämä toteutettiin suunnitellusti kuntaliitosten huolellisen valmistelun pohjalta. Kuitenkin yhdistymisessä haltuun otetun omaisuuden kunto ja käytetyt ratkaisut ovat aiheuttaneet ylimääristä työtä.

Yhtiön nettisivut uusittiin. Investointiohjelma toteutettiin siten, että toimitilojen saneerauksen suunnittelu ja rakentamisen käynnistys siirtyi lisäselvitysten vuoksi seuraavalle vuodelle.

Vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Lainmuutoksen vaikutusten valmistelu jatkui yhdessä kaupungin teknisen toimialan kanssa. Keskeisin muutos on hulevesivastuiden erottamien vesihuollosta ja siirtäminen kunnan vastuulle maankäyttö- ja rakennuslain piiriin. Sopimus allekirjoitettiin vuoden lopussa.

Palveluiden ja tuotteiden laatu täytti tavoitteet ja jäteveden lupaehdot vuositavoitteiden osalta. Taloustutkimus Oy:n tekemän asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan yhtiön toiminta ja veden laatu olivat suurimpien toimijoiden parhaat maassamme.

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut mitään olennaisia tapahtumia.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja yhtiön toiminnan kehittämisestä

Konserni jatkaa strategiansa mukaisesti toiminnan kehittämistä ja integroitumista uudella kasvaneella toiminta-alueella.

Myytyjen palveluiden ja tuotteiden kokonaismäärän uskotaan alueittain (Lahti ja entinen Nastolan alue) jatkavan asutuksen osalta hienoista laskua. Pääkuluttajasegmentin, kerrostalojen, käyttäjien laitteistojen modernisointi ja huoneistokohtainen vedenmittaus tulee jatkumaan ja tältä osin pienentämään ominaiskulutusta sekä mahdollisesti vähentämään veden myyntiä, riippuen asukasmäärän kehityksestä. Teollisuusasiakkaat ovat ennakoineet vuoden 2016 tasoista tai kasvavaa tuotannon tasoa. Investointien kokonaisvolyymi konsernissa on noin 10 M€. Konserni valmistautuu tulevien vuosien verkostojen kasvavaan saneerauksen toteuttamiseen ja rahoittamiseen.

Konsernilla on useita omia kehityshankkeita sekä yhteishankkeita eri tahojen kanssa, joilla tavoitellaan toiminnan tehostamista ja tuottavuuden kasvua sekä muita strategian mukaisia tavoitteita. Yhtiö osallistuu ja rahoittaa vesihuoltoalan tutkimusta toimialan järjestön vesilaitosyhdistyksen käynnistämissä projekteissa sekä muissa yhteistyöhankkeissa omien kehitysprojektien lisäksi. Yhtiö osallistuu Vesijärvisäätiön kautta järven hoito- ja kunnostustoimiin, osana yhtiön lupiin liittyviä valvontatutkimusohjelmia. Seudullisia yhteistyöhankkeiden valmistelua jatketaan etelässä (Orimattila, Kärkölä, Hollola, Mäntsälä).

Riskien hallinta ja vakuutukset

Yhtiö noudattaa konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaohjelmaa (ERM), joka on hyväksytty emoyhtiön ja tytäryhtiöiden hallituksissa. Ohjelmassa on arvioitu liiketoiminnan riskit, operatiiviset riskit, rahoitus- ja taloudelliset riskit sekä vahinkoriskit. Riskit on dokumentoitu seuranta-, hallinta- ja vastuurekisteriin. Kaikista riskeistä on arvioitu todennäköisyys ja vuosikustannus. Riskit on luokiteltu ja priorisoitu. Konsernissa riskienhallintaprosessi on yhteinen kuitenkin siten, että LABIO Oy:ssä on erillinen oman toimintaan kohdistuva riskienhallintajärjestelmä. Emoyhtiön hallitus on päättänyt riskitoleransseista konsernissa ja sen yhtiöissä. Konsernin riskitasosta ja hallinnasta raportoidaan vuosineljännesraportoinnin osana.

Vuoden aikana on panostettu kehitystoimena erityisesti kahteen riskinhallinnan osa-alueeseen. Operatiiviset riskit kartoitetaan WSP- (Water Safety Plan) ja SSP (Sanitation Safety Plan) -suunnitelmilla. Yhtiölle on laadittu tietoturvapolitiikka mm. kyberriskien hallintaa varten. Nämä suunnitelmat ovat pääosin valmiit ja tulevat käyttöön ja osaksi johtamista ja käytäntöä Q1/2017 aikana.

Konsernin riskienhallinta on osa aktiivista strategista johtamista. Riskianalyysit on toteutettu ohjelman mukaisesti konsernin johtoryhmätasolla syksyisin. Riskitarkastelussa 20 suurinta riskiä noin 70 tunnistetusta strategisista, operatiivisista, talous- ja rahoitusriskeistä sekä vahinkoriskeistä muodostavat noin 80 % koko tunnistetusta riskipotentiaalista. Suurimmat liiketoimintariskit ovat yhteistyösopimuksiin ja vastuiden mahdollisiin siirtoihin liittyvät riskit, operatiivisissa riskeissä kyberriskit ja tuotantotiloihin liittyvät riskit, talousriskeissä investointien kustannus- ja veroriskit ja vahinkoriskeissä viemäritulvien aiheuttamat vahingot ja ilkivalta. Ns. varautumiseen ja valmius- ja jatkuvuudensuunnitteluun liittyvät operatiiviset riskit on kartoitettu yksityiskohtaisemmin operointiyhtiö Aqua Palvelu Oy:ssä. Konserni on panostanut erityisesti pohjavesialueiden ja vedenottamoidenottamoiden varustukseen ja hallintaan herkillä pohjavedenottamoalueilla sekä osallistunut seudullisen pohjavedensuojelusuunnitelman valmisteluun ympäristölupiin liittyvien lausuntojen antamiseen.

Osa riskienhallintaa on lakisääteisten vakuutusten lisäksi vakuuttaminen vapaehtoisilla vakuutuksilla. Konsernilla on kattava, ajan tasalla oleva vakuutusturva. Vapaaehtoinen vakuutusturva kattaa tuotevahinkovastuun, omaisuusvahinkovastuun ja oikeusturvavastuun. Vakuutusten ajankohtaisuus tarkastetaan vuosittain käytävällä neuvotteluilla asiantuntijoiden kanssa.

Konsernilla on ajan tasalla oleva valmiussunnitelma osana ERM-ohjelmaa vesihuollon poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelma perustuu valmiuslainsäädäntöön ja muihin viranomaismääräyksiin ja säädöksiin. Valmius- ja varautumissuunnitelma tarkistetaan vuoden 2017 aikana.

Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

Maksut

Vesihuoltolain mukaisesti vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, ml. kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Yhtiön perimät maksut ovat alle valtakunnallisen keskitason ja noin 15 % alle keskiarvon verrattuna muihin vertailuryhmän toimijoihin. Vuoden alusta ent. Nastolan kunnan vesihuoltomaksut yhtenäistettiin vastamaan yhtiön maksuja. Yhtiö laskuttaa Hollolan kunnan asiakkaita Hollolan kunnan teknisen lautakunnan hyväksymillä vesihuoltomaksuilla, joita korotettiin 1.4.2015 alkaen siten, että käyttömaksujen korotus oli 5 % ja perusmaksujen 10 %. Yhtiön vesihuoltomaksuja ei korotettu koko vuoden aikana.

Asiakkaat

Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 120 000 asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjiä. Lisäksi yhtiö huolehtii 22 000 hollolalaisen vesihuoltopalveluista Hollolan kunnan alueella. Kunnan asukkaista noin 90 % on vesihuoltopalveluiden piirissä.

Vuoden 2016 aikana Lahdessa uusia liittyjiä oli 139, näistä oli omakotitaloja 113, kerros- ja rivitaloja 19 ja muita rakennuksia 7. Vuoden 2016 lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli 17 133. Hollolan kunnassa vesihuoltoon liittyi uusia kiinteistöjä 42, liittyneiden kiinteistöjen määrä oli vuoden lopussa 4 402.

Liikevaihto

Emoyhtiön liikevaihto oli 31,0 M€ ja konsernin, johon on yhdistetty LABIO Oy 1.10.2013 alkaen, liikevaihto oli 37,6 M€. Emoyhtiön liikevaihto Lahden alueelta oli noin 26,2 M€ ja Hollolan alueelta 4,1 M€. LABIO Oy:n liikevaihto oli 5,6 M€. Lahti Aqua Oy:n liikevaihdosta vesimaksujen osuus oli 30,4 %, jätevesimaksujen osuus 52,8 % ja muiden tulojen osuus 16,8 %. Yhtiön liiketoiminnan muut tuotot olivat 3,2 M€. Konsernin kokonaistulot olivat 41,1 M€.

Kulut

Emoyhtiön käyttökulut olivat 31,3 M€, johon sisältyvät tytäryhtiöiden palvelumaksu 9,6 M€ ja vuokra 12,9 M€.

Konsernin käyttökulut olivat 22,7 M€. Suurimmat yksittäiset kuluerät olivat henkilöstömenot, ulkopuoliset palvelut ja vuokrat.

Tulos

Emoyhtiön liikevoitto oli 0,8 M€, suunnitelmanmukaisia poistoja tehtiin 2,2 M€. Yhtiön tilikauden voitto oli verojen jälkeen 552.985,43 euroa.

Konsernin liikevoitto oli 7,6 M€, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 10,8 M€. Nettorahoituskulut olivat 4,3 M€. Konsernin tilikauden voitto oli laskennallisten verojen jälkeen 2.688.200,54 euroa.

Konsernin tuloksentekokyvyn ennakoidaan säilyvän vakaana vuonna 2017.

Investoinnit

Lahti Aqua Oy:n käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 0,6 M€. Yhtiön suurimpia käyttöomaisuusinvestointeja olivat yhtiön uudet www-sivut ja ekstranetin ja BI-raportointijärjestelmän kuluja. Lisäksi Nastolan liiketoimintakaupan yhteydessä Lahti Aqua Oy:lle siirtyi liittymismaksuvastuita 1,4 M€ arvosta.

Vesikonsernin investoinnit olivat yhteensä 8,2 M€ ja konsernin kokonaisinvestoinnit 8,8 M€ (LABIO Oy 0,6 M€). Rakennuksiin ja niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin investoitiin 3,7 M€. Vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen käytettiin 5,3 M€, josta saneerauksen osuus oli 2,4 M€. Verkoston määrä kasvoi 11,7 km:llä ja lisäksi Nastolan kaupan kautta, jossa verkostoa siirtyi 584 km. Verkostojen kokonaispituus oli vuoden lopussa 2053 km ja keski-ikä 26 vuotta.

Rahoitus

Emoyhtiön taseen loppusumma oli 61,3 M€. Konsernin velka muodostuu Lahti Aqua Oy:n 22,6 M€ velasta konsernipankille, Aqua Verkko Oy:n lainoista, jotka ovat kaupungin konsernipankista; 31,0 M€ (jonka takaisinmaksuaika on 30.6.2028; laina on osakeyhtiölain 12 luvun mukainen laina), 11,0 M€ laina konsernipankista sekä Kuntarahoituksen 20,0 M€ lainasta. Lisäksi LABIO Oy:n Lahti Aqua -konsernin ulkopuoliset lainat ovat yhteensä 11,4 M€.

Yhtiön hallitus päätti yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston korottamisesta (SVOP) muuna oman pääoman sijoituksena osakeyhtiölain (21.7.2006/624 muutoksineen) 8. luvun 2 § tarkoitetuin tavoin yhteensä kolmellamiljoonalla (3.000.000,00) eurolla. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston korotuksen merkitsi ja maksoi Lahden kaupunki.

SVOP -rahastoon merkityt ja maksetut varat käytettiin Aqua Verkko Oy:n SVOP-rahaston korottamiseen ja edelleen Nastolan vesihuolto-omaisuuden ostamiseen Lahden kaupungilta.

Koko konsernin taseen loppusumma oli 151,5 M€

Hallitus

Yhtiökokous valitsi 25.4.2016 hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

yrittäjä Alettin Basboga, koulusihteeri Arja Nikkanen, diplomi-insinööri Ville Lahtinen, sopimusala-asiamies, työnohjaaja Tarja Kirvesmies, koneistaja Juha Ulmanen, kirjanpitopäällikkö Päivi Granlund, diakoni Jari Rissanen ja henkilöstön varsinainen edustaja suunnitteluinsinööri Jyrki Hiltunen sekä henkilöstön varaedustaja työnjohtaja Hans Laihia.

Konsernin tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

Henkilöstö

Lahti Aqua Oy:n vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi kahdella henkilöllä; suunnittelu ja rakennuttaminen: yksi henkilö ja lisäksi liikkeenluovutuksen yhteydessä Nastolan vesilaitokselta siirtyi yksi henkilö. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä 31.12.2016 oli 25 henkilöä. Tilapäisiä kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana 1 henkilö touko-elokuussa.

AAqua Palvelu Oy:n henkilöstön määrä vähentyi yhdellä henkilöllä (eläköityminen) ja Nastolan vesilaitokselta siirtyi liikkeenluovutuksen yhteydessä yhdeksän henkilöä. Yhtiön vakituisen henkilöstön määrä 31.12.2016 oli 58 henkilöä ja yksi määräaikainen (äitiysloman sijaisuus). Tilapäisiä kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana 10 henkilöä kesä-elokuussa ja kausityöntekijöitä joulukuussa kaksi henkilöä.

Labio Oy:n vakituisen henkilöstön määrä pysyi samana. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä 31.12.2016 oli 13 henkilöä ja määräaikaisia kolme henkilöä.

Konsernin vakituisen henkilöstön määrä 31.12.2016 oli 96 ja määräaikaisia henkilöitä oli neljä.

Henkilöstön palkat ovat sopimuspalkkoja ja perustuvat työsopimuksiin sekä työehtosopimuksiin. Vuodelle 2016 oli henkilöstöä koskeva tulospalkkiosopimus. Henkilöstön palkkauksesta ja palkkioista päättää toimitusjohtaja.

Toimitusjohtajan palkkaus perustuu johtajasopimukseen ja sen pohjalta laadittavan erillisen hallituksessa hyväksytyn tulospalkkiosopimuksen mukaiseen tulospalkkioon. Palkkioperusteet käsittävät yhteisen koko konsernin taloudellisen ja toiminnallisen tulokseen pohjautuvan osan sekä yhtiö- ja yksikkökohtaisten tavoitteiden toteutumiseen perustuvat osat. Tulospalkkion ehtoina ovat mm. tuotteiden ja palveluiden laatutavoitteet sekä kannattavuus- ja toiminnan tehokkuus- ja kehittämistavoitteet sekä saavutetut säästöt.

Hallituksen palkkiot ovat kaupunginhallituksen valtuustokaudelle tekemän päätöksen mukaiset.

Konsernissa ei ole käytössä lisäeläkejärjestelmiä.

Lahti Aqua Oy:n toimitusjohtajan tulospalkkio oli 25.561,14 € vuodelta 2016. Lahti Aqua Oy:n henkilöstölle tulospalkkiota maksetaan vuodelta 2016 yhteensä 167.265,48 €.

Hallituksen palkkiot olivat 20.287,50 euroa, toimitusjohtajan rahapalkka oli 180.867,54 € ja luontaisedut 14.205,72 euroa.

Ympäristö

Konsernin päätoiminnot perustuvat voimassaoleviin, eri lakien pohjalta saatuihin lupiin, jotka ovat emoyhtiöllä. Vedenottamoilta on ympäristölupaviranomaisten lupiin perustuen mahdollisuus pumpata kulutukseen pohjavettä 36 500 m³/d. Tämän lisäksi voidaan ostaa vettä Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä, jolla on vedenottolupia noin 15 000 m³/d määrälle. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoista ei pumpattu verkostoon talousvettä vuoden 2016 aikana.

Jätevedenpuhdistamot ovat toimineet ympäristöviranomaisten asettamien lupaehtojen mukaisesti. Puhdistetun jäteveden ravinnepäästöt Porvoonjokeen vähenivät edellisestä vuodesta. Jätevesien UV- käsittely on ollut toiminnassa keväästä 2015 lähtien. Nastolan puhdistamolle käynnistettiin UV laitoksen investointi, joka on käytössä keväällä 2017. Kaikki jätevesilietteen käsittelyssä omana tuotantona syntynyt biokaasu käytettiin lämmöntuotantoon omiin prosesseihin ja lämmön myyntiin. Lopputuloksena syntynyt mädätetty yhdyskuntaliete on käsitellyt LABIO Oy:n kompostointilaitoksessa.

LAHTI AQUA KONSERNI

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Yhtiön tytäryhtiö LABIO Oy on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vaihto-omaisuus esitetään fi-fo periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todellisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Luettelo käytetyistä tilikirjoista 2015

Tasekirja sisältäen:

• hallituksen toimintakertomus
• tilinpäätös

Tase-erittely

Pää- ja päiväkirja sähköisessä muodossa

Luettelo myyntisaamisista

Tililuettelo

Palkkakirjanpito, joka on hoidettu Visma Servicen toimesta Personec W palkkaohjelmalla

Tasekirja ja atk-tulosteet on säilytettävä 31.12.2025 asti ja muu aineisto 31.12.2021 asti.

Ehdotus osingonmaksusta

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan osinkoa 200.000,00 euroa.

Osinko maksetaan osakkaalle, joka on merkitty yhtiön osakasluetteloon.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan kahdessa erässä 5.6.2017 ja 8.12.2017.

Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä, eikä ehdotettu osingonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.