Lahti Aqua konserni

Lahti Aqua on seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka huolehtii 120 000 asukkaan vesihuoltopalveluista Lahdessa ja Hollolassa. Vesihuoltopalvelut käsittävät veden hankinnan ja jakelun, jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä em. toimintojen yllä- ja kunnossapidon sekä kehittämisen. Tehtävämme on tuottaa asiakkaillemme laadukkaat vesihuoltopalvelut ja kehittää niitä edelleen. Huolehdimme, että vesihuolto on alueellamme korkealaatuista, turvallista ja kustannustehokasta.

Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö. Lahti Aqua Oy toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluvat tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy, Aqua Verkko Oy sekä LABIO Oy (ent. Kujalan Komposti Oy). LABIO Oy on liitetty osaksi Lahti Aqua -konsernia 1.10.2013 alkaen Lahti Aqua Oy:n omistuksen ollessa 60 % ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n 40 %.

Emoyhtiö Lahti Aqua Oy vastaa vesihuoltotoiminnasta, sen kehittämisestä ja hoitaa konsernin hallinnon ja asiakaspalvelun sekä tuottaa suunnittelun ja investointien rakennuttamisen.

Aqua Palvelu Oy tuottaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut ja vastaa näin ollen veden jakelusta ja viemäröintipalveluiden toiminnasta asiakkailleen Lahdessa ja Hollolassa.

Aqua Verkko Oy omistaa Lahden vesihuoltotoiminnan omaisuuden, tuotantolaitokset ja verkostot, ja vastaa niihin liittyvistä investoinneista.

LABIO Oy:n biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi 2015 ja se on maan suurin kuivamädätystekniikalla toimiva yksikkö, vuositeholtaan 50 Gwh/v. Laadukkaat lopputuotteet toimitetaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön kasvualustoiksi, maanviljelykseen tai tekniseen erityiskäyttöön.

Omistajan asettamat strategiset tavoitteet

Lahti Aqua group

Lahti Aqua is a regional water service company, which provides high quality water services for domestic and industrial use in the Lahti and Hollola region. Our services cover clean water supply and distribution, wastewater collection and treatment, as well as managing and developing water services as a whole. We provide high quality water service that is safe and cost efficient.

Lahti Aqua Ltd is owned by the city of Lahti. Lahti Aqua Ltd is the parent company for subsidiaries Aqua Service Ltd, Aqua Network Ltd and LABIO Ltd (former Kujalan Komposti Ltd). LABIO Ltd became part of the group on October 1st 2013. The ownership of LABIO Ltd is divided between Lahti Aqua Ltd owning 60 % and Päijät-Hämeen Jätehuolto Ltd owning 40 % of the company.

Aqua Service Ltd is responsible for clean water supply and wastewater treatment services. It also manages the maintenance of the distribution network and processing facilities in Lahti and Hollola.

Aqua Network Ltd owns the assets, processing facilities and the distribution network in Lahti, and is responsible for the related investments.

Lahti Aqua Ltd takes care of the water services as a whole, including its development. It also executes the concern’s administration and customer services, as well as handles contracting work.

LABIO Ltd is a Lahti based modern biogas plant where biodegradable material is processed. The plant is largest in Finland with its annual energy output of 50 Gwh. Over 170 000 tons of biowaste has been processed since its opening in 2015. The high quality end products are utilized in farming as growth medium or in specialized technical usage.

Toimitusjohtajan katsaus

Yleinen talous supistui edelleen vuonna 2015. Investointilamaa on jatkunut jo neljä peräkkäistä vuotta siten, että poistot ovat investointeja suuremmat, joten omaisuuserät rapistuvat. Perustoiminnoissa, kuten vesihuollossa, taantuma ei näy kuitenkaan niin selkeänä muutoksena, vaikka vaikutuksia kuitenkin on havaittavissa. Vaikutukset tulevat esille elinkeino- ja teollisuusasiakkaiden palveluiden laskevissa myyntimäärissä sekä yleisen vedenkulutuksen laskevana trendinä.

Lahti Aqua-konserni on taivaltanut uudistetussa muodostelmassa kahdeksan vuotta, joten on sopiva aika tarkastella tuloksia.

Omistajan näkökulmasta konsernin kasvutavoitteeksi asetettu liikevaihdon tuplaaminen (2007: 20 M€ ja 2015: 37 M€) on lähes saavutettu. Tässä on huomattava kaksi tekijää; hintojen, jotka ovat noin 15 % alle verrokkitoimijoiden, muutoksen johdosta liikevaihtoa on tullut 30 % lisää, mutta pääosa liikevaihdon kasvusta on liiketoiminnan orgaanista kasvua. Lisäksi on huomattava haasteena, että päätuotteiden myynti on laskenut noin 10 %:lla lähtötasosta.

Omistajan osuus yhtiön vuosituloksesta eli liikevoitto on lähes kolminkertainen lähtötilanteeseen verrattuna (2007: 2,5 M€ ja 2015: 7,0 M€) ja konsernin vapaa pääoma on kasvanut keskimäärin noin 5 % vuodessa eli yhteensä 10 M€:lla.

Erilaisina rahavirtoina konserni on tulouttanut kaudella kaupungille noin 110 M€. Merkittäviä tulonsiirtoja ovat 2008 kaupungille palautettu yhtiöön sidottu oma pääomaerä 50 M€ sekä jätevedenpuhdistamon kauppa noin 20 M€. Molemmat erät ovat seurausta vuoden 1994 silloisen kaupungin vesihuoltotoiminnan yhtiöittämisestä, joka nyt vaiheittain toteutettiin valmiiksi liiketoimintakaupoilla käypään hintaan.

Julkisuudessa esiintyneet väitteet ja kommentit ”kikkailusta taskusta toiseen” voi tulkita tietämättömyydeksi kokonaisuudesta. Vararahaston purku palautti konsernin pääomarakenteen toiminnalle optimaaliseksi, myös asiakkaiden näkökulmasta. Omaa kallista sidottua pääomaa oli liikaa ja osinkomalli tuloutuksessa kalliimpi. Puhdistamon kauppa taas korvasi saman hintaisen vuokrauksen sekä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja investoinnit yhtiövetoisesti ilman peitellyn osingonjaon riskiä.

Järjestelyiden vaikutusta vesimaksuihin voi analysoida edellä esitetystä vertailusta. Kuvattu kehitys ei olisi ollut mahdollista ilman järjestelmällistä toiminnan kehittämistä. Kun operatiivinen toiminta ja investointitoiminta fokusoitiin tytäryhtiöihin, joille asetettiin omat tavoitteet, tulosta alkoi tulla ja toimintaa pystyttiin tehostaa. Kehitystä kuvannee jalostusarvona liikevaihto per työntekijä, joka on kasvanut kaudella lähes kaksinkertaiseksi (2007: 220 t€/hlö ja 2015: 424 t€/hlö). Mainittakoon, että vuoden 2015 lukuarvo on maamme teollisuudessa keskimäärin noin 200 t€/hlö. Yhtiön tuotteiden ja palveluiden laatu on taloustutkimuksen mukaan huippua. Kauppalehden analyysi antoi konsernille tänä vuonna menestyjäsertifikaatin.

Vuoden 2015 aktiviteettejä olivat panostukset tuotantoprosessien hankkeisiin. Jätevesien käsittelyssä valmistui UV-laitteisto, jolla kaikki Lahden ja Hollolan puhdistetut jäteveden hygienisoidaan ennen niiden laskemista Porvoonjokeen. Kyseessä on maamme suurin jätevesien hygienisointilaitos. Launeen vedenottamon uudelleenkäyttöä varten toteutettiin vedenottamon saneeraus ja pohjavesikaivojen rakentaminen. Mustankallion vesitornin rakenteet saneerattiin. Labio Oy:n biokaasulaitoksen toiminta vakiintui käynnistysvaiheen jälkeen suunnitellusti. Laitospuolen kohteet ovat nyt toiminnan tavoitteita vastaavalla tasolla. Jatkossa verkostojen saneeraus tulee nousemaan investointipainopisteeksi.

Edellä kuvatulla kaudella konsernin vesihuoltoinvestoinnit ovat olleet noin 70 M€. Tästä uusiin verkostoihin on panostettu noin 25 M€ ja saneeraukseen vain noin 10 M€. Uusien asuinalueiden panostuksesta huolimatta Lahden kasvu on ollut vaatimatonta ja Aqua-konsernin näkökulmasta investointisuhde ei ole oikea. Ei ole väestönkasvua maksamassa kasvuinvestointeja, vaan kustannukset on jaettava päinvastoin vähenevässä myyntikehityksessä. Jatkossa, riippumatta kasvuinvestointitasosta, vesihuoltoverkostojen saneerausmäärät kasvavat. Tämän vaikutus maksuihin selviää, kun kokonaisinvestointitaso on selvillä.

Lahti Aqua-konsernin tuottamien palveluiden laatu on kunnossa ja hintataso asiakkaille on vertailussa hyväksyttävä. Yhtiön talous on vakaalla pohjalla ja tavoitteet saavutettu. Omistajalle toiminta on kannattavaa ja liiketoiminnan arvo kasvaa.

Kiitän kaupunkiomistajaa hyvästä ja johdonmukaisesta yhteistyöstä, tuesta ja luottamuksesta, jonka perusteella ensin pystytettiin toimintamalli ja sen jälkeen omistajaohjauksella annettiin riittävät toimintaedellytykset ja valtuudet toteuttaa kasvusuunnitelmaa. Tästä eteenpäin uusien omistajaohjausvälineiden ja mallien käyttöä ja muutoksia tulee tarkkaan harkita huomioiden Aqua-konsernin toimintaympäristö, muun muassa laajentuva toiminta-alue ja mahdolliset seuraavat kasvukäytävät.

Haluan kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita sekä henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä.

Myynti ja asiakkaat

Veden myynti lähes edellisvuoden tasoa

Veden myynti oli vuonna 2015 Lahdessa 6,79 milj. m³, ja laski edellisvuodesta 2,2 prosenttia. Laskutettavan jäteveden määrä laski 2,3 prosenttia ollen 6,91 milj. m³. Eniten veden myynnin laskua tapahtui kerros- ja rivitalo- sekä palvelu- ja teollisuusasiakkaissa. Omakoti- ja paritalo- sekä kerros- ja rivitaloasukkaiden keskimääräinen veden kulutus oli asukasta kohden 44,1 m³ vuodessa eli noin 121 litraa vuorokaudessa.

Hollolassa vettä myytiin vuonna 2015 edellisvuotta vastaava määrä eli 0,81 milj. m³, laskutetun jätevesimäärän ollessa 0,79 miljoonaa kuutiometriä.

Veden myynnin ja laskutetun jäteveden määrän kehitys Lahdessa

Veden myynnin kehitys asiakasryhmittäin Lahdessa

Laskutettavan jäteveden määrän kehitys Lahdessa

Vesihuoltopalveluihin liittyi lisää talouksia

Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 103 811 asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi yhtiö huolehtii noin 21 826 hollolalaisen vesihuoltopalvelut Hollolan kunnan alueella. Hollolan kunnan asukkaista noin 90 % on vesihuoltopalvelujen piirissä.

Edelliseen vuoteen verrattuna uusien liittyjien määrä lisääntyi muutamalla kymmenellä Lahdessa ja Hollolassa. Vuoden 2015 lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä 13 900. Hollolassa vastaava määrä oli 4 000.

Yhtiön tuottamien palveluiden laatu maan paras

Lahti Aqua Oy on osallistunut vuosittain Taloustutkimus Oy:n tekemään riippumattomaan vesihuollon asiakastyytyväisyyskyselyyn, joka on kehitetty erityisesti vesihuollon toiminnan arviointiin. Kokonaisvertailussa Lahti Aquan WACSI-indeksien (laatu, palvelu sekä veden jakelu ja viemäröinti) keskiarvo oli tutkimuksen paras (8,69). Mukana kyselyssä oli 13 vesihuoltotoimijaa edustaen reilua miljoonaa kuluttajaa maassamme.

Veden laadun kokonaisarvosana Lahdessa oli 8,91, vesilaitoksen palvelun 8,30 sekä veden jakelun ja viemäröinnin 8,86. Lahti Aqua sai asiakkailtaan parhaan arvosanan yhteenvedossa, joka kuvaa veden laatua sekä veden jakelun ja viemäröinnin toimivuutta. Kokonaisuudessaan kaikki tulokset säilyivät edellisvuoden tasolla.

Kaupunki- ja kuntapalvelut 2015 -tutkimuksessa lahtelaiset ovat kaikista kuntapalveluista tyytyväisimpiä juomaveden laatuun (4,61 asteikon ollessa 1 erittäin huono – 5 erittäin hyvä). Vastaajista 97 % piti juomaveden laatua hyvin hoidettuna. Vertailukaupunkien (Espoo, Helsinki, Oulu, Turku, Vantaa) asukkaisiin verrattuna lahtelaiset arvioivat juomaveden laadun parhaimmaksi. FCG Konsultointi Oy toteutti kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksen syksyllä 2015.

Aqua Palvelu Oy:n vuosi

Lahti Aquan tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut Lahdessa ja Hollolassa. Vuosi 2015 oli Aqua Palvelu Oy:n kahdeksas toimintavuosi. Yhtiön palveluksessa työskenteli vuoden lopussa vakituisesti 51 henkilöä.

Vedentuotanto

Raakavetenä käytettävä pohjavesi oli tasalaatuista, eikä siinä havaittu vuoden aikana poikkeamia. Vedentuotannon käsittelyprosessi tuotti riittävästi laadukasta pohjavettä lahtelaisten ja hollolaisten tarpeisiin.

Vesihuoltopalvelut

Vedenjakelu- ja viemäröintipalvelut asiakkaille toimivat moitteettomasti. Asiakkaille jaettava vesi täytti jatkuvasti talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset. Vuoden aikana ei ollut yhtään vesihuoltolain asiakaskorvaukseen velvoittamaa yli 12 tunnin palvelukatkosta tai -virhettä. Myös riskienhallinta toimi hyvin; asiakkaille tai ympäristölle ei aiheutunut korvattavia vahinkoja.

Lahdessa vedenjakelujärjestelmän vuotavuus eli hukkaan pumpattu vesimäärä oli vain 5,9 %, joka on erinomainen tulos. Vedenjakelujärjestelmän pieni vuotavuus tarkoittaa energiatehokasta ja ympäristöystävällistä toimintatapaa ja -tuotantoa. Suomen vesilaitosten keskiarvo on noin 20 %, joten myös Hollolan vedenjakelun vuotavuus 10,5 % on erittäin hyvää kansallista tasoa.

Jätevedenpuhdistus

Jätevedenpuhdistuksessa otettiin käyttöön uuden ympäristöluvan perusteella investoidut lisäprosessit. Käsittelyn viimeisimpänä vaiheena käytössä on nyt UV-tekniikkaan perustuva hygienisointilaitos. Puhdistettu vesi täyttää uimaveden direktiivivaatimuksen ja mahdollistaa näin Porvoonjoen täysipainoisen virkistyskäytön Orimattilaan asti.

Kaikki muutkin ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin. Porvoonjoen kuormitus pieneni merkittävästi ja puhdistustuloksen voidaan katsoa kokonaisuudessaan olevan toimintahistorian paras.

Toiminnan kehittäminen

Pitkin vuotta toiminnassa ennakoitiin vuoden 2016 alussa voimaan tulevien kuntaliitosten aiheuttamia muutoksia. Yhdessä henkilöstön kanssa suunniteltiin uusi organisaatio ja toimintamalli vastaamaan muuttuvaa tilannetta. Tavoitteena on jatkossakin tuottaa laadukkaat vesihuoltopalvelut luotettavasti ja tehokkaasti ”uuden Lahden ja uuden Hollolan” asiakkaille. Kiitos onnistuneesta toimintavuodesta ja hyvästä tuloksesta kuuluu osaavalle ja aktiiviselle henkilökunnalle.

Lahden alueella hyvälaatuista pohjavettä

Asiakkaillemme toimittama vesi on hyvälaatuista pohjavettä

Lahden seudulla sijaitsevien pohjavesialueiden määrä on valtakunnallisesti merkittävä. Lahti saa vetensä pääasiassa itä-länsisuuntaisen Salpausselän ja pohjois-eteläsuuntaisen pitkittäisharjun muodostamasta pohjavesialueesta, niin kutsutusta Vesijärvi-Laune -ruhjeesta. Tämä pohjavesialue on noin 20 km² laajuinen ja siinä muodostuu 20 000 – 25 000 m³ pohjavettä vuorokaudessa.

Vuonna 2015 lahtelaisten tarpeeseen tuotettiin yhteensä 7,26 milj. ja Hollolassa lähes miljoona kuutiota vettä. Lahdessa vedenottamoita on seitsemän ja Hollolassa viisi. Näiden lisäksi vettä johdetaan Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän kolmelta vedenottamolta.

Lahden vedentuotanto ottamoittain 2015

kokonaismäärä 7,26 milj. m³

Hollolan vedentuotanto ottamoittain 2015

kokonaismäärä 0,95 milj. m³

Hyvälaatuinen pohjavesi vaatii vain vähän käsittelyä

Vedenkäsittelytarve on vähäinen, kun raakavesi on hyvälaatuista pohjavettä. Vettä kuitenkin desinfioidaan sen mikrobiologisen turvallisuuden varmistamiseksi. Jalkarannan, Kunnaksen, Renkomäen ja vesilaitoskuntayhtymän Ruopan vedenkäsittelylaitoksella sekä Hollolan Kukonkankaan paineenkorotusasemalla desinfiointikemikaaleina käytetään natriumhypokloriittia ja ammoniumkloridia, joista muodostuu verkostossa hyvin säilyvää klooriamiinia. Muilla pienemmillä vedenottamoilla desinfiointiin käytetään natriumhypokloriittia. Kemikaalien lisäksi vedenottamoilla sekä Ursan ja Mustankallion vesitorneissa on käytössä UV-desinfiointilaitteet.

Veden pH-arvoa säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi tasolle 7,5…8,0. Jalkarannan vedenottamolla veden pH-arvon säätö tapahtuu ilmastuksella ja kalkkikivisuodatuksella, jossa vesi virtaa neljän metrin paksuisen kalkkikivirouheen läpi. Muilla vedenottamoilla säätöön käytetään natronlipeää.

*) Vain niissä laitoksissa, joissa desinfiointi suoritetaan klooriamiinilla.

Veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti

Pohjaveden laatua tarkkaillaan pohjavesialueilla sekä vedenottamoilla, ja talousveden laatua vesijohtoverkostoissa. Vuonna 2015 kaikki vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.

Verkostovedestä otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa noin 80 kappaletta ja Hollolassa noin 25 kpl. Viranomaistarkkailun lisäksi tehdään omaa käyttötarkkailua. Lahden vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta ja vesisäiliöstä otettiin vuoden aikana käyttötarkkailunäytteitä noin 325 kpl ja Hollolassa noin 260 näytettä. Yhtiön toimesta käyttötarkkailua tehdään myös Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoilla. Samoin uusien ja saneerattujen vesijohtolinjojen vedenlaatu varmistetaan näytteenotolla aina ennen niiden käyttöönottoa.

Vesihuoltoverkostot toimivat moitteettomasti

Toimivat vesihuoltoverkostot

Asiakkaiden vedenjakelu- ja viemäröintipalvelut toimivat moitteettomasti sekä Lahdessa että Hollolassa. Lahdessa äkillisiä vesijohtovuotoja oli runkojohdoissa kymmenen, määrä ei muuttunut edellisvuodesta. Hollolassa runkojohtovuotoja oli kaksi, edellisvuonna vain yksi. Viemärin toimintahäiriöitä oli hiukan enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä havaittiin yhteensä 25 kpl, joista viisitoista ilmeni Lahden alueella ja kymmenen Hollolassa. Viemäreissä ei ollut verkostoylivuotoja. Vakuutusyhtiön korvaamia vahinkoja ei ollut yhtään.

Verkostojen toimintaan liittyviä vedenlaatu- ja jakeluhäiriötapauksia kirjattiin Lahdessa ja Hollolassa yhteensä 25 kappaletta.

Energiatehokasta vedenjakelua

Vesijohtoverkoston toimivuutta ja vuotavuutta kuvaava indikaattori on mittaamaton kulutusprosentti. Lahdessa vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus on pysynyt erinomaisella tasolla. Lahdessa pumpatusta vedestä mittaamattoman kulutuksen osuus oli 5,9 %, mikä oli valtakunnallisesti erinomainen tulos maan keskitason ollessa noin 20 prosentin luokkaa. Hyvän tuloksen mahdollistaa nykyaikaisten valvontajärjestelmien ja digitaalisen verkkotietojärjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen. Niin ikään Hollolassa mittaamaton kulutusprosentti on pysynyt hyvällä tasolla ollen vuoden lopussa 10,5 %.

Lahdessa vettä ei pumpata hukkaan ja vedenjakelu on erittäin energiatehokasta. Näiltä osin se tukee erinomaisesti Lahden kaupungin ympäristötavoitteita.

Lahdessa viemäriverkoston vuotovesiprosentti oli 33,3 ja se pysyi lähes samana sademäärän hiukan noustessa. Vuotuinen sademäärä Lahdessa oli 567 mm. Hollolan vuotovesiprosentti oli 35,1 nousten hieman edellisvuodesta.

Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutusprosentti Lahdessa

Jäteveden Viemäriverkoston vuotovesiprosentti ja sadanta Lahdessa

Ennakoivalla kunnossapidolla turvataan verkostojen toimivuus

Vesijohtoverkoston mittausasemien ja painepiirien vedenkulutuksen seurannalla voidaan havaita vuodot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi verkostoa tutkitaan vuodonetsintälaittein ja painemittauksin sekä tekemällä venttiileiden toimivuustarkastuksia. Vuonna 2015 viemäreitä puhdistettiin ja tutkittiin muun muassa Kilpiäisen, Ruoriniemen, Kärpäsen, Renkomäen ja keskustan alueilla sekä näiden lisäksi Hollolassa Soramäen ja Kukkilan alueilla.

Kunnossapidettävää verkostoa on yhteensä yli 2 000 km. Kaikki Lahden ja Hollolan jätevesipumppaamot ovat jatkuvan automaattisen valvontajärjestelmän piirissä, joka hälyttää hyvissä ajoin viemärivirtaamissa olevista poikkeamista. Jokaiselle pumppaamolle on suunniteltu toimintahäiriön varalle vararatkaisu, jolla vahingot estetään tai minimoidaan. Pumppaamoissa ei ollutkaan vuonna 2015 yhtään toimintahäiriötä, jonka seurauksena jätevesiä olisi päässyt ympäristöön.

Jätevedenpuhdistus täyttää lupaehdot

Jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin

Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla käsiteltiin yhteensä 11,6 milj. m³ jätevettä, josta 53 % Kariniemessä ja 47 % Ali-Juhakkalassa. Laskutetun jäteveden määrä oli yhteensä lähes kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, josta Lahden osuus oli 6,91 milj. m³ ja Hollolan osuus 0,79 milj. m³.

Kokonaan puhdistamon ohijuoksutusta tapahtui vuoden aikana yhden kerran Kariniemen viemäröintipiirissä. Ohijuoksutuksen vesimäärä oli vain noin 10 m³. Ali-Juhakkalan puhdistamolla juoksutettiin biologisen puhdistusosan ohi n. 25 000 m³ vettä (vastaa n. 0,5 % koko vuonna käsitellystä vedestä). Tämäkin vesi kävi kuitenkin läpi mekaanisen ja kemiallisen puhdistusprosessin.

Nikulan tasausaltaan yhteyteen rakennettu hygienisointirakennus otettiin käyttöön keväällä 2015. Ympäristölupa velvoittaa hygienisoimaan käsitellyt jätevedet ennen niiden purkua vesistöön.

Puhdistamojen ympäristölupa tuli voimaan vuonna 2014. Lupaehdot on esitetty alla olevassa taulukossa puhdistustulosten kanssa. Vuonna 2015 puhdistamot täyttivät kaikki lupaehdot.

Porvoonjoen kuormitus on pienentynyt

Lahti Aqua Oy seuraa Porvoonjoen veden laatua viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2015 valmistui Porvoonjoen vesistötarkkailun pitkän aikavälin raportti vuosilta 2007–2014. Lahti Aquan puhdistamien jätevesien kuormitus jokeen on pienentynyt puhdistamoiden korkean reduktioasteen ansiosta. Vesistökuormituksella on vaikutuksia Porvoonjoen vedenlaatuun erityisesti alivirtaama-aikaan ja joen yläjuoksulla.

Jätevesien aiheuttamaa happitilanteen heikkenemistä lievennetään ilmastamalla Porvoonjoen vettä ilmastuspadoin kesäaikaan sekä johtamalla laimennusvettä Vesijärvestä. Vuonna 2015 laimennusvettä laskettiin jokeen 4,2 milj. m³. Edellisvuotta suurempi laimennusveden tarve johtui kesän vähäisestä sademäärästä. Happitilanne joessa pysyi ympäristölupaehdon edellyttämällä tasolla. Lahti Aquan puhdistamien jätevesien aiheuttama bakteerikuormitus Porvoonjoessa on laskenut sen jälkeen, kun veden hygienisointi aloitettiin. Hygienisointi tapahtuu UV-valolla ja sen teho ulosteperäisten bakteerien poistamisessa on lähes 100 prosenttia.

Jätevedenpuhdistuksen kehitys

• 1976
  Kariniemen puhdistamo käyttöön
• 1981
  Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus valmistui
• 1988-1991
  Tehostettiin kummankin puhdistamon käyttöä ja siirryttiin ammonium-typen hapetukseen
• 1995
  Kariniemen puhdistamon purkuvesille rakennettiin Nikulan tasausallas
• 1997
  Kariniemen puhdistamolle toteutettiin kokonaistypen poisto
• 2005
  Ali-Juhakkalan neljännen puhdistuslinjan käyttöönotto ja kokonaistypen poiston toteuttaminen
• 2008
  Lahti Aqua Oy jätti uuden ympäristö­lupa­hakemuksen ympäristö­lupa­viranomaisille
• 2014
  Uuden vesi­huoltolain ja jäteveden­puhdistamoiden ympäristöluvan voimaanastuminen
• 2015
  Puhdistetun jäteveden hygienisointi aloitettiin

Biokaasusta lämmitysenergiaa

Biokaasun hyötykäyttöaste 95 %

Jätevedenkäsittelyssä syntyvää lietettä mädätetään anaerobisissa olosuhteissa, jolloin suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa biokaasuksi eli metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoissa lietteenkäsittelyssä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmitysenergiana.

Vuonna 2015 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla biokaasua muodostui yhteensä 2,30 milj. m³, josta tuotettiin lämmitysenergiaa 12 468 MWh. Tuotetusta energiasta 59 % käytettiin puhdistamoiden lämmitykseen ja loput johdettiin Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kokonaisuudessaan biokaasun hyötykäyttöaste oli 95 %. Kaukolämpöverkkoon tuotettu lämmitysenergia vastasi noin 350 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta.

Investoinnit

Vesitornien saneeraus

Mustankallion ja Hollolan Salpakankaan vesitornien julkisivut saneerattiin vuoden 2015 aikana. Mustankallion vesitorniin asennettiin myös UV-desinfiointilaite.

Launeen vedenottamon saneeraus

Vuonna 2013 aloitettu Launeen vedenottamon saneeraus saatiin valmiiksi loppuvuodesta 2015. Saneerauksessa uusittiin laitoksen vedenkäsittelytekniikka ja vedenottamo varustettiin aktiivihiilisuodattimilla ja UV-desinfiointilaitteella. Laitos otettiin käyttöön ja veden johtaminen verkostoon aloitettiin tammikuussa 2016.

Launeen vedenottamolla on merkittävä rooli lahtelaisessa vesihuollossa. Vedenottamo on erittäin tuottoisa ja se sijaitsee keskellä verkostoa, mikä mahdollistaa vedenjakelun moneen suuntaan.

Jätevedenkäsittelyn investoinnit

Vuonna 2014 Lahti Aqualle myönnetty ympäristölupa velvoittaa hygienisoimaan puhdistetut jätevedet. Lupavaatimusten täyttämiseksi rakennettiin Nikulan tasausaltaan yhteyteen hygienisointirakennus, jossa käsitellään sekä Ali-Juhakkalan että Kariniemen jätevedenpuhdistamoissa käsitellyt jätevedet UV-valolla. Rakentaminen alkoi vuoden 2014 syksyllä ja hygienisointirakennus valmistui keväällä 2015.

Lahti Aqualla on Lahden ja Hollolan alueella yhteensä 167 jätevedenpumppaamoa. Niistä saneerattiin vuonna 2015 Polttimon, Puistolan ja Niemen pumppaamot.

Kariniemen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin varajärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 ja työtä jatkettiin vuoden 2015 aikana. Varajärjestelmä valmistunee vuonna 2017.

Laitoksiin ja rakennuksiin investoitiin vuoden 2015 aikana kaikkiaan noin 3,7 milj. euroa.

Verkostoa rakennettiin uusille asuinalueille

Lahdessa rakennettiin vuonna 2015 uutta vesihuoltoverkostoa yhteensä 11,8 km. Lahden vesihuoltoverkoston kokonaispituus on 1 466 km ja sen keski-ikä 28 vuotta. Vuoden 2015 uudisrakennuskohteita olivat Näkkimistö ja Purolaakso. Uudisrakennusohjelmalla tuotettiin yhteensä 93 tontille vesihuoltoliittymät. Verkoston uudisrakennusinvestoinnit olivat noin 3,2 milj. euroa.

Hollolan kunta vastaa verkostoinvestoinneistaan kunnan alueella. Kunta rakennutti uutta runkoverkostoa 5,3 km, jotka siirtyivät Lahti Aqualle kunnossapidettäviksi.

*) Hollolan kunta omistaa verkostot ja päättää niihin liittyvistä investoinneista.

Henkilöstöuutisia

Henkilöstömäärä

Konserni työllisti vakituisesti vuoden 2015 lopussa 87 henkilöä. Lahti Aqua Oy:n vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi yhdellä henkilöllä. Yhtiön vakituiseen henkilökuntaan kuului vuoden lopussa 23 henkilöä sekä yksi määräaikainen henkilö. Tilapäisiä kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana yksi.

Aqua Palvelu Oy:n henkilöstön määrä vähentyi kahdella henkilöllä eläköitymisen myötä. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden päättyessä 51 henkilöä. Tilapäisiä kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana 10 henkilöä kesä-elokuussa.

Labio Oy:n vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi yhdellä henkilöllä. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä vuoden lopussa oli 13 henkilöä ja 4 määräaikaista henkilöä.

Konsernin vakituisen henkilöstön määrä pysyi samana edellä mainittujen muutosten jälkeen.

Vakituinen henkilöstömäärä 31.12.2015

Henkilöstön kehittäminen

Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 2,9 päivää. Koulutuspäivien teemat vaihtelivat ammatilliseen kehittämiseen ja lakisääteisiin pätevyyksiin. Henkilökunnalle järjestettiin tietojärjestelmäkoulutusta, projekteihin liittyvää sisäistä koulutusta, muutosvalmennusta sekä erilaisia seminaareja.

Kehityskeskusteluja käytiin keväällä henkilöstön kanssa. Keskusteluissa työntekijät käyvät esimiehen kanssa läpi osaamiseen liittyvät tarpeet ja henkilökohtaset kehittämistoimenpiteet sovitaan sen perusteella.

Aqua Way -päivään lokakuussa osallistui koko henkilöstö. Päivän aikana perehdyttiin työhyvinvointiin ja mitä kaikkea siihen kuuluu. Kävimme läpi työhyvinvointikyselyn 2015 tulokset ja mietimme yhdessä ryhmätöinä niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteita työhyvinvoinnin alueella.

Syksyllä valmistauduttiin vuodenvaihteessa tapahtuvaan kuntaliitokseen ja sen myötä laajenevaan toiminta-alueeseen, kun Nastolan ja Hämeenkosken vesihuoltotoiminta siirtyi osaksi Lahti Aqua Oy:tä. Samalla Nastolan vesihuoltolaitoksen 10 työntekijää siirtyivät Lahti Aqua -konsernin palvelukseen. Asian tiimoilta järjestettiin muutosvalmennusta Aqua Palvelu Oy:n esimiehille ja Nastolasta siirtyvälle henkilöstölle.

Työhyvinvointi

Lahti Aqua -konsernin strategisiin painopisteisiin kuuluu henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja tähän liittyvät toimenpiteet. Työhyvinvointikysely tehdään henkilöstölle kerran vuodessa ja siitä saatuja tuloksia analysoimalla voidaan nostaa esiin kehittämistarpeita yritys- ja tiimitasolla. Koko henkilöstön halutaan osallistuvan työhyvinvoinnin kehittämiseen, jotta missiomme ”Toimialan paras työpaikka” toteutuu.

Vuoden 2015 kokonaisarvosana työhyvinvointikyselyssä oli 3,89 (asteikolla 1-5) ja vastausprosentti oli 85 %. Parhaimmat arvosanat kyselyssä saatiin työilmapiiriin, henkilösuhteisiin, tasa-arvoisuuteen ja työvälineisiin liittyen. Kehittämisen varaa kyselyn mukaan on tiedonkulussa, oikeidenmukaisuudessa ja arvostuksessa, vaikuttamismahdollisuuksissa ja palautteen annossa.

Työturvallisuus

Konsernissa on käytössä työtapaturmaindeksi, jolla seurataan työtapaturmien määrää ja pystytään vertaamaan yleisesti teollisuudessa sattuvien työtapaturmien määrään. Tavoitteena on kuitenkin nolla tapaturmaa. Tapaturmaindeksi oli vuonna 2015 koko konsernissa 17 ja Aqua Palvelussa 24. Tapaturmia sattui yhteensä viisi, joista kahdesta aiheutui sairauspoissaoloja yhteensä 121 päivää.

Ennaltaehkäisevää toimintaa tehtiin vuoden aikana mm. kehittämällä vaaran arviointia, työpaikkaselvityksillä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, työturvallisuuskierroksilla, hankkimalla nastapohjaiset talvikengät ja työturvallisuuskorttikoulutuksilla.

Hallituksen toimintakertomus

Lahti Aqua Oy on konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiöitä ovat Aqua Palvelu Oy, Aqua Verkko Oy ja LABIO Oy, jossa Lahti Aqua Oy:n omistusosuus on 60 %. Lahti Aqua Oy:n kaikki osakkeet omistaa Lahden kaupunki. Lahti Aqua Oy omistaa LABIO Oy:tä lukuun ottamatta muiden tytäryhtiöiden koko osakekannan. Tytäryhtiöt eivät maksa osinkoa vuodelta 2015.

Lahti Aqua vesikonserni tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungissa toiminta-alueellaan toimien liiketaloudellisesti kannattavasti. Lisäksi konserni tuottaa vesihuoltopalveluita Hollolan kunnalle sopimuspohjaisesti. Yhtiön toiminnan arvoina ovat korkea laatu, matala riski, kilpailukykyiset kustannukset ja hyvä asiakaspalvelu. LABIO Oy tuottaa jätehuoltopalveluita ja kompostointia ympäristökunnille ja muille toimijoille sekä biokaasua jatkojalostettavaksi.

Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana ja sen päättymisen jälkeen

Veden myynti vähentyi edellisestä vuodesta 2,2 % (budjetissa -1,5 %) ja jäteveden laskutus väheni 2,3 % (budjetissa - 1,1 %). Konserni tuotti biokaasua jätevedenpuhdistamoilla 1,5 milj. m³ ja siitä edelleen lämpöä 13,0 GWh, josta oman käytön lisäksi myi Lahti Energialle 5,4 GWh. LABIO Oy tuotti biokaasua noin 50 GWh.

Taloudellisesti yhtiön sekä konsernin tulos ylittää budjetin. Yhtiön varsinaisen toiminnan ohella ulos myytyjen muiden palveluiden liikevaihto kasvoi projektitoiminnan kautta merkittävästi. Konsernissa liittymismaksutulojen määrä ylitti budjetin arvion noin 25 %:lla.

Yhtiö sai Itä-Suomen Aluehallintoviraston ympäristövastuualueen myöntämän ympäristöluvan jätevedenpuhdistamoilleen helmikuussa 2012, josta tuli lainvoimainen KHO:n päätöksellä 2014. Lupapäätöksen johdosta yhtiö käynnisti Ali- Juhakkalan jäteveden puhdistamon muutostöiden suunnittelun ja rakentamisen täyttääkseen luvassa määritellyn aikataulun ja lupaehdot. Näiden tuloksena keväällä 2015 valmistui ja otettiin käyttöön jätevesien UV-käsittely Ali- Juhakkalassa kaikille yhtiön jätevesille.

Launeen vedenottamon saneeraus valmistui vuoden lopussa samoin kuin Mustankallion vesitornin kunnostus. LABIO Oy:n integrointia konserniin jatkettiin eri toiminnoissa. Laajat asiakkuudenhallinnan ja taloushallinnon tietojärjestelmät konsernissa otettiin tuotantokäyttöön vuoden alussa. Seutuyhteistyötä ja kasvua valmisteltiin etelän kuntien yhteistyöllä, jossa aiesopimuksen jälkeen on edetty neuvotteluihin yhteistyösopimuksista Orimattilan, Kärkölän, Mäntsälän ja Hollolan kanssa vesihuoltoyhteistyöstä. Nastolan ja Lahden kuntaliitoksen valmisteluprosessin valmistelu sekä vastaavan Hollola- Hämeenkoski liitoksen vaikutukset palvelusopimukseen olivat merkittävä valmistelutehtävä koko vuoden aikana. Tarvittavat päätökset, liiketoimintakaupat ja sopimusmuutokset valmistuivat suunnitellusti vuodenvaihteeseen mennessä. Kauppa kirjaantuu vuoden 2016 puolelle.

Vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Lainmuutoksen vaikutusten valmistelu jatkui yhdessä Teknisen viraston kanssa. Keskeisin muutos on hulevesivastuiden erottamien vesihuollosta ja siirtäminen kunnan vastuulle maankäyttö- ja rakennuslain piiriin. Lahden kaupungin ja yhtiön välinen yhteistyösopimus uusittiin vuoden lopussa siten että hulevesikysymykset lisätään sopimukseen myöhemmän valmistelun tuloksena.

Palveluiden ja tuotteiden laatu täytti tavoitteet ja jäteveden lupaehdot vuositavoitteiden osalta. Taloustutkimuksen tekemän asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan yhtiön toiminta ja veden laatu olivat suurimpien toimijoiden parhaat maassamme. Lahden kaupungin palveluista tehdyssä vertailussa juomaveden laatu sai parhaan absoluuttisen pistemäärän ja 97 % vastaajista oli tyytyväisiä juomaveden laatuun. Vesihuoltopalveluiden hintataso on noin 15 % alle vertailuryhmän keskiarvon. Kauppalehti antoi 2015 menestyjäsertifikaatin Lahti Aqua vesikonsernille.

Tilikauden päättymisen jälkeen konsernissa ei ole ollut olennaisia tapahtumia. Nastolan alueen toiminnan haltuunotto ja integrointi on edennyt suunnitelmien mukaisesti kuten myös Hämeenkosken vastaava.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja yhtiön toiminnan kehittämisestä

Konserni jatkaa strategiansa mukaisesti toiminnan kehittämistä ja integroitumista uudella kasvaneella toiminta-alueella.

Myytyjen palveluiden ja tuotteiden kokonaismäärän uskotaan alueittain (Lahti ja entinen Nastolan alue) jatkavan hienoista laskua. Pääkuluttajasegmentin, kerrostalojen, käyttäjien laitteistojen modernisointi ja huoneistokohtainen vedenmittaus tulee jatkumaan ja tältä osin pienentämään ominaiskulutusta sekä mahdollisesti vähentämään veden myyntiä, riippuen asukasmäärän kehityksestä. Teollisuusasiakkaat ovat ennakoineet nykyistä tuotannon tasoa. Liittynein kuntien vesihuollon lisäys konserniin kasvattaa liikevaihtoa ja yhtiön tulosta. Investointien kokonaisvolyymi konsernissa kasvaa samasta syystä ja on noin 10 M€. Konserni valmistautuu tulevien vuosien verkostojen kasvavaan saneerauksen toteuttamiseen ja rahoittamiseen.

Konsernilla on useita omia kehityshankkeita sekä yhteishankkeita eri tahojen kanssa, joilla tavoitellaan toiminnan tehostamista ja tuottavuuden kasvua sekä muita strategian mukaisia tavoitteita. Yhtiön vesi- ja jätevesimaksuja korotettiin vuoden 2016 alusta. Yhtiö osallistuu ja rahoittaa vesihuoltoalan tutkimusta toimialan järjestön vesilaitosyhdistyksen käynnistämissä projekteissa sekä muissa yhteistyöhankkeissa omien kehitysprojektien lisäksi. Yhtiö osallistuu Vesijärvisäätiön kautta järven hoito- ja kunnostustoimiin, osana yhtiön lupiin liittyviä valvontatutkimusohjelmia. Seudullisia yhteistyöhankkeiden valmistelua jatketaan etelässä (Orimattila, Kärkölä, Hollola, Mäntsälä).

Riskien hallinta ja vakuutukset

Yhtiö noudattaa konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaohjelmaa (ERM), joka on hyväksytty emoyhtiön ja tytäryhtiöiden hallituksissa. Ohjelmassa on arvioitu liiketoiminnan riskit, operatiiviset riskit, rahoitus- ja taloudelliset riskit sekä vahinkoriskit. Riskit on dokumentoitu seuranta-, hallinta- ja vastuurekisteriin. Kaikista riskeistä on arvioitu todennäköisyys ja vuosikustannus. Riskit on luokiteltu ja priorisoitu. Konsernissa riskienhallintaprosessi on yhteinen kuitenkin siten, että LABIO Oy:ssä on erillinen oman toimintaan kohdistuva riskienhallintajärjestelmä. Emoyhtiön hallitus on päättänyt riskitoleransseista konsernissa ja sen yhtiöissä. Konsernin riskitasosta ja hallinnasta raportoidaan vuosineljännesraportoinnin osana.

Konsernin riskienhallinta on osa aktiivista strategista johtamista. Riskianalyysit on toteutettu ohjelman mukaisesti konsernin johtoryhmätasolla syksyisin. Riskitarkastelussa 20 suurinta riskiä noin 70 tunnistetusta strategisista, operatiivisista, talous- ja rahoitusriskeistä sekä vahinkoriskeistä muodostavat noin 80 % koko tunnistetusta riskipotentiaalista. Suurimmat liiketoimintariskit ovat omistajayhteisön yhteistyösopimuksiin ja vastuiden mahdollisiin siirtoihin liittyvät riskit, operatiivisissa riskeissä kyberriskit, talousriskeissä veroriskit ja vahinkoriskeissä pääpumppaamoiden vauriot. Varautumiseen ja valmius- ja jatkuvuudensuunnitteluun liittyvät operatiiviset riskit on kartoitettu yksityiskohtaisemmin operointiyhtiö Aqua Palvelu Oy:ssä. Konserni on panostanut erityisesti pohjavesialueiden ja vedenottamoidenottamoiden varustukseen ja hallintaan herkillä pohjavedenot-tamoalueilla sekä osallistunut seudullisen pohjavedensuojelusuunnitelman valmisteluun ympäristölupiin liittyvien lausuntojen antamiseen.

Osa riskienhallintaa on lakisääteisten vakuutusten lisäksi vakuuttaminen vapaehtoisilla vakuutuksilla. Konsernilla on kattava, ajan tasalla oleva vakuutusturva. Vapaaehtoinen vakuutusturva kattaa tuotevahinkovastuun, omaisuusvahinkovastuun ja oikeusturvavastuun. Vakuutusten ajankohtaisuus tarkastetaan vuosittain käytävällä neuvotteluilla asiantuntijoiden kanssa.

Konsernilla on ajan tasalla oleva valmiussuunnitelma osana ERM-ohjelmaa vesihuollon poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelma perustuu valmiuslainsäädäntöön ja muihin viranomaismääräyksiin ja säädöksiin.

Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

Maksut

Vesihuoltolain mukaisesti vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Yhtiön perimät maksut ovat alle valtakunnallisen keskitason ja noin 14 % alle keskiarvon verrattuna muihin vertailuryhmän toimijoihin. Yhtiö laskuttaa Hollolan kunnan asiakkaita Hollolan kunnan teknisen lautakunnan hyväksymillä vesihuoltomaksuilla, joita korotettiin 1.4.2015 alkaen siten, että käyttömaksujen korotus oli 5 % ja perusmaksujen 10 %. Yhtiön vesihuoltomaksuja ei korotettu koko vuoden aikana.

Asiakkaat

Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 103 811 asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjiä. Lisäksi yhtiö huolehtii 21 826 hollolalaisen vesihuoltopalveluista Hollolan kunnan alueella. Kunnan asukkaista noin 90 % on vesihuoltopalveluiden piirissä.

Vuoden 2015 aikana Lahdessa uusia liittyjiä oli 117, näistä oli omakotitaloja 79, kerros- ja rivitaloja 22 ja muita rakennuksia 16. Vuoden 2015 lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli 13 858. Hollolan kunnassa vesihuoltoon liittyi uusia kiinteistöjä 31, liittyneiden kiinteistöjen määrä oli vuoden lopussa 3 935.

Liikevaihto

Emoyhtiön liikevaihto oli 26,6 M€ ja konsernin, johon on yhdistetty LABIO Oy 1.10.2013 alkaen, liikevaihto oli 33,3 M€. Emoyhtiön liikevaihto Lahden alueelta oli noin 22,3 M€ ja Hollolan alueelta 3,8 M€. LABIO Oy:n liikevaihto oli 5,8 M€. Lahti Aquan liikevaihdosta vesimaksujen osuus oli 30,7 %, jätevesimaksujen osuus 53,9 % ja muiden tulojen osuus 15,4 %. Yhtiön liiketoiminnan muut tuotot olivat 3,5 M€. Konsernin kokonaistulot olivat 36,9 M€.

Kulut

Emoyhtiön käyttökulut olivat 27,4 M€, johon sisältyvät tytäryhtiöiden palvelumaksu 8,1 M€ ja vuokra 10,4 M€.

Konsernin käyttökulut olivat 20,8 M€. Suurimmat yksittäiset kuluerät olivat henkilöstömenot ja vuokrat.

Tulos

Emoyhtiön liikevoitto oli 1,1 M€, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 1,6 M€. Emoyhtiö sai konserniavustusta Aqua Verkko Oy:ltä 860 000 euroa. Yhtiön tilikauden voitto oli verojen jälkeen 1.219.625,72 euroa.

Konsernin liikevoitto oli 7,0 M€, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 9,1 M€. Nettorahoituskulut olivat 4,2 M€. Konsernin tilikauden voitto oli laskennallisten verojen jälkeen 2.196.159,52 euroa.

Konsernin tuloksentekokyvyn ennakoidaan säilyvän vakaana vuonna 2016.

Investoinnit

Lahti Aqua Oy:n käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 1,9 M€, jotka olivat Mustankallio vesitornin, Nikulan tasausaltaan, Launeen vedenottamon sekä asiakas- ja taloushallintajärjestelmien hankinnan kuluja.

Vesikonsernin investoinnit olivat yhteensä 7,8 M€ ja konsernin kokonaisinvestoinnit 9,0 M€ (LABIO Oy 1,2 M€). Rakennuksiin ja niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin investoitiin 3,7 M€. Vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen käytettiin 3,9 M€, josta saneerauksen osuus oli 0,7 M€. Verkoston määrä kasvoi 12,7 km:llä. Verkostojen kokonaispituus oli vuoden lopussa 1 466 km ja keski-ikä 28 vuotta. Muuta omaisuutta hankittiin 1,4 M€:lla.

Rahoitus

Emoyhtiön taseen loppusumma oli 58,9 M€. Konsernin velka muodostuu Lahti Aqua Oy:n 24,8 M€ velasta konsernipankille, Aqua Verkko Oy:n lainoista, jotka ovat kaupungin konsernipankista; 31,0 M€ (jonka takaisinmaksuaika on 30.6.2028; laina on osakeyhtiölain 12 luvun mukainen laina) ja Kuntarahoituksen 20,0 M€ lainasta. Lisäksi LABIO Oy:n Lahti Aqua -konsernin ulkopuoliset lainat ovat yhteensä 12,7 M€.

Koko konsernin taseen loppusumma oli 135,6 M€.

Hallitus

Yhtiökokous valitsi 29.4.2015 hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

yrittäjä Alettin Basboga, koulusihteeri Arja Nikkanen, diplomi-insinööri Ville Lahtinen, sopimusala-asiamies, työnohjaaja Tarja Kirvesmies, koneistaja Juha Ulmanen, kirjanpitopäällikkö Päivi Granlund, diakoni Jari Rissanen ja henkilöstön varsinainen edustaja suunnitteluinsinööri Jyrki Hiltunen sekä henkilöstön varaedustaja työnjohtaja Hans Laihia.

Konsernin tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

Henkilöstö

Lahti Aqua Oy:n vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi yhdellä henkilöllä (talousosasto). Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä 31.12.2015 oli 23 henkilöä ja yksi määräaikainen henkilö. Tilapäisiä kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana yksi henkilö touko-elokuussa.

Aqua Palvelu Oy:n henkilöstön määrä vähentyi kahdella henkilöllä (eläköityminen). Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä 31.12.2015 oli 51 henkilöä. Tilapäisiä kesätyöntekijöitä oli vuoden aikana 10 henkilöä kesä-elokuussa.

Labio Oy:n vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi yhdellä henkilöllä (vakinaistaminen). Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä 31.12.2015 oli 13 henkilöä ja määräaikaisia 4 henkilöä.

Konsernin vakituisen henkilöstön määrä pysyi samana edellä mainittujen muutosten jälkeen. Konsernin vakituisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 87 henkilöä.

Henkilöstön palkat ovat sopimuspalkkoja ja perustuvat työsopimuksiin sekä työehtosopimuksiin, vuosittaiseen tulospalkkioon erillisen sopimuksen perusteella ja kannustepalkkioon tulosten perusteella. Henkilöstön palkkauksesta ja palkkioista päättää toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan palkkaus perustuu johtajasopimukseen ja sen pohjalta laadittavan erillisen tulospalkkiosopimuksen mukaiseen tulospalkkioon. Palkkioperusteet käsittävät yhteisen koko konsernin taloudellisen ja toiminnallisen tulokseen pohjautuvan osan sekä yhtiö- ja yksikkökohtaisten tavoitteiden toteutumiseen perustuvat osat. Tulospalkkion ehtoina ovat mm. tuotteiden ja palveluiden laatu- ja kannattavuustavoitteet, toiminnan tehokkuus- ja kehittämistavoitteet sekä saavutetut säästöt. Palkkioiden maksuista ja tarkistuksista päättää edellä mainitun sopimusten mukaan hallituksen puheenjohtaja.

Hallituksen palkkiot ovat kaupunginhallituksen valtuustokaudelle tekemän päätöksen mukaiset.

Konsernissa ei ole käytössä lisäeläkejärjestelmiä.

Lahti Aqua konsernin henkilöstöllä ei ollut erillistä tulospalkkiosopimusta vuodelle 2015. Kannustepalkkiona vuodelta 2015 maksettiin yhteensä 101.531,05 euroa jakaantuen Lahti Aqua Oy:n ja Aqua Palvelu Oy:n palkkioon oikeutetulle henkilöstölle sekä toimitusjohtajalle 6800 euroa.

Hallituksen palkkiot olivat 21 300 euroa, toimitusjohtajan palkka oli 176 018 euroa ja luontaisedut 16 953 euroa.

Ympäristö

Konsernin päätoiminnot perustuvat voimassaoleviin, eri lakien pohjalta saatuihin lupiin, jotka ovat emoyhtiöllä. Vedenottamoilta on ympäristölupaviranomaisten lupiin perustuen mahdollisuus pumpata kulutukseen pohjavettä 32 500 m³/d. Tämän lisäksi voidaan ostaa vettä Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä, jolla on vedenottolupia noin 15 000 m³/d määrälle. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoista ei pumpattu verkostoon talousvettä vuoden 2015 aikana.

Jätevedenpuhdistamot ovat toimineet ympäristöviranomaisten asettamien lupaehtojen mukaisesti. Puhdistetun jäteveden ravinnepäästöt Porvoonjokeen vähenivät edellisestä vuodesta. Uusi jätevesien UV-käsittely on ollut toiminnassa keväästä lähtien. Kaikki jätevesilietteen käsittelyssä omana tuotantona syntynyt biokaasu käytettiin lämmöntuotantoon omiin prosesseihin ja lämmön myyntiin. Lopputuloksena syntynyt mädätetty yhdyskuntaliete on käsitellyt LABIO Oy:n kompostointilaitoksessa.

Ehdotus osingonmaksusta

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2015 maksetaan osinkoa 850.000,00 euroa.

Osinko maksetaan osakkaalle, joka on merkitty yhtiön osakasluetteloon.

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan kahdessa erässä 6.6.2016 ja 9.12.2016.

LAHTI AQUA KONSERNI

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Yhtiön tytäryhtiö LABIO Oy on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vaihto-omaisuus esitetään fi-fo periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todellisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Luettelo käytetyistä tilikirjoista 2015

Tasekirja sisältäen:

• hallituksen toimintakertomus
• tilinpäätös

Tase-erittely

Pää- ja päiväkirja sähköisessä muodossa

Luettelo myyntisaamisista

Tililuettelo

Palkkakirjanpito, joka on hoidettu Visma Servicen toimesta Personec W palkkaohjelmalla

Tasekirja ja atk-tulosteet on säilytettävä 31.12.2025 asti ja muu aineisto 31.12.2021 asti.

Hallituksen ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta päättämisestä

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2015 oli 9.238.897,94 euroa mukaan lukien tilikauden voitto 1.219.625,72 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti.

Emoyhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Emoyhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä, eikä ehdotettu osingonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.