Lahti Aqua konserni

Lahti Aqua on seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka huolehtii 120 000 asukkaan vesihuoltopalveluista Lahdessa ja Hollolassa. Vesihuoltopalvelut käsittävät veden hankinnan ja jakelun, jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä em. toimintojen yllä- ja kunnossapidon sekä kehittämisen. Tehtävämme on tuottaa asiakkaillemme laadukkaat vesihuoltopalvelut ja kehittää niitä edelleen. Huolehdimme, että vesihuolto on alueellamme korkealaatuista, turvallista ja kustannustehokasta.

Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö. Lahti Aqua Oy toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluvat tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy, Aqua Verkko Oy sekä LABIO Oy (ent. Kujalan Komposti Oy). LABIO Oy on liitetty osaksi Lahti Aqua konsernia 1.10.2013 alkaen Lahti Aqua Oy:n omistuksen ollessa 60 % ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n 40 %.

Emoyhtiö Lahti Aqua Oy vastaa vesihuoltotoiminnasta, sen kehittämisestä ja hoitaa konsernin hallinnon ja asiakaspalvelun sekä tuottaa suunnittelun ja investointien rakennuttamisen.

Aqua Palvelu Oy tuottaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut ja vastaa näin ollen veden jakelusta ja viemäröintipalveluiden toiminnasta asiakkailleen Lahdessa ja Hollolassa.

Aqua Verkko Oy omistaa Lahden vesihuoltotoiminnan omaisuuden, tuotantolaitokset ja verkostot, ja vastaa niihin liittyvistä investoinneista.

LABIO Oy käsittelee biohajoavia materiaaleja Lahdessa sijaitsevassa nykyaikaisessa laitoksessaan. Kujalan kompostointilaitoksessa on käsitelty vuodesta 2005 yli 170 000 t biojätteitä ja puhdistamolietteitä ilman yhtään seisokkipäivää. Laadukkaat lopputuotteet toimitetaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön kasvualustoiksi, maanviljelykseen tai tekniseen erityiskäyttöön.

Omistajan asettamat strategiset tavoitteet

Lahti Aqua group

Lahti Aqua is a regional water service company, which provides high quality water services for domestic and industrial use in the Lahti and Hollola region. Our services cover clean water supply and distribution, wastewater collection and treatment, as well as managing and developing water services as a whole.

We provide regional high quality water service that is also safe and cost efficient.

Lahti Aqua Ltd is owned by the city of Lahti. Lahti Aqua is the parent company for subsidiaries Aqua Service Ltd, Aqua network Ltd and LABIO ltd (former Kujalan Komposti ltd). LABIO ltd became part of the group in 1st of October 2013. The ownership is divided so that Lahti Aqua ltd owns 60% and Päijät-Hämeen Jätehuolto ltd owns 40% of the new company.

Lahti Aqua Service Ltd is responsible for operative clean water supply and wastewater treatment services. It also manages the maintenance of the distribution network and processing facilities in Lahti and Hollola.

Aqua network Ltd owns the assets, processing facilities and the distribution network in Lahti, and is responsible for the related investments.

The parent company Lahti Aqua Ltd takes care of the water services as a whole, including its development. It also executes the concern’s administration and customer services, as well as handles contracting work.LABIO ltd processes biodegradable materials in its Lahti based modern facility. The plant has processed over 170 000 tons of biowaste smoothly and without interruptions since 2005. The high quality end-products are utilized entirely in farming, as growth medium or in specialized technical usage.

LABIO ltd processes biodegradable materials in its Lahti based modern facility. The plant has processed over 170 000 tons of biowaste smoothly and without interruptions since 2005. The high quality end-products are utilized entirely in farming, as growth medium or in specialized technical usage.

Toimitusjohtajan katsaus

Taloudellinen tila Euroopassa jatkui haastavana ja siirtyi ensimmäistä kertaa EU:n aikana osin deflaatioon, jossa tuotteiden ja tarvikkeiden hinnat ovat laskusuunnassa. Tämä on uutta ja varsinkin korkomarkkinoilla negatiiviset korot ovat poikkeuksellisia. Suomessa jatkui investointilama, jossa nettoinvestoinnit eivät kata olemassa olevien koneiden ja laitteiden poistoja. Geopoliittiset riskit lisääntyivät ja realisoituivat Euroopassa eli lähialueellamme. Maassamme julkisen sektorin rakennemuutos jäi suutariksi.

Lahden alueella kuntaliitosasettelu päätyi Lahden ja Nastolan liitospäätökseen sekä Hollolan ja Hämeenkosken vastaavaan vuoden 2016 alusta. Huolimatta epävakaudesta toimintaympäristössämme Lahti Aqua konsernin vuosi oli erinomainen. Taloudellinen tulos oli kaikkien aikojen paras liikevoiton ollessa 7,2 M€ (23 %).

Toimintavuotta voi kuvata poikkeuksellisen monipiirteiseksi. Vuodesta 2008 haussa ollut jätevedenpuhdistamon ympäristölupa sai lainvoiman alkuvuonna. Tämän johdosta investointiohjelmaan otettiin Ali-Juhakkalan puhdistamon lupaehtojen vaatimat toimenpiteet. Näitä ovat mm. Porvoonjoen hygieenistä tilaa parantavan UV-hygienisointilaitoksen rakentaminen, joka on valmistuessaan maassamme suurin. Kertaluontoisena investointina voidaan pitää Kariniemen jätevedenpuhdistamokiinteistön ml. maanalaisten tilojen hankintaa kaupungilta yhtiölle. Kaupan jälkeen poistui erikoinen tilanne, jossa keskeinen tuotantoväline ei ollut yhtiön omistuksessa mutta kuului kuitenkin yhtiön investointivelvoitteisiin.

Veden toimitusvarmuuden lisäämiseksi käynnistettiin pitkään ja perusteellisesti tutkittu Launeen vedenottamon saneeraus tavoitteena yhdistää merkittävä pohjavesiesiintymä tuotantokäyttöön ja varajärjestelmäksi. Aqua-konsernin yhtiöihin liittynyt LABIO Oy kasvatti konsernin liikevaihdon noin 34 M€:n. Kompostointilaitoksen oheen toteutettiin maamme suurinta biokaasulaitosta siten, että kaasun tuotanto käynnistyi vuoden lopulla. Investoinnin kokonaisarvo on noin 17 M€, josta toimintavuonna toteutui noin 8 M€. Kaikkiaan vuoden investointitaso oli konsernissa noin 35 M€. Myös tukipalveluiden rintamalla tapahtui. Uudet asiakkuudenhallinta- ja taloushallintajärjestelmät otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ajanmukaisilla työvälineillä sekä lisätä sisäistä tehokkuutta.

Konsernin tuottamien palveluiden laatu pysyi edelleen huipputasolla taloustutkimuksen asiakastyytyväisyysmittauksessa. Hintatasomme oli noin 15 % alle vertailuryhmän keskiarvon. Määrätietoinen toiminnan kehittäminen, kasvuhalukkuus ja henkilöstön sitoutuminen valittuun toimintatapaan on mahdollistanut korkean laadun, joka yhdistyy tuottavuuteen ja siten kilpailukykyisiin kustannuksiin. Konsernin tuottavuus mitattuna liikevaihto per työntekijä oli noin 350 t€, kun yritystoiminnan vertailuluku on noin 200 t€. Henkilöstömäärämme oli vuoden lopussa 87.

Aqua konserni valmistautuu strategiansa mukaisesti kasvuun kuntaliitosten ja yhteishankkeiden kautta. Pitkän aikavälin tavoitteeksi vuonna 2008 asetettu liikevaihdon tuplaus on mahdollista saavuttaa. Yhtiön toiminta-alue tulee kattamaan lähes 150 000 asukkaan ja elinkeinoelämän vesihuoltopalvelut. Vastaavalla aikajaksolla konserni on tulouttanut omistajalleen yhteensä noin 110 M€.

Haluan kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita ja henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä.

— Martti Lipponen, Lahti Aquan toimitusjohtaja

Myynti ja asiakkaat

Veden myynti lähes edellisvuoden tasoa

Veden myynti oli vuonna 2014 Lahdessa 6,94 milj. m³, joka on edellisvuoden vastaavaa tasoa. Laskutettavan jäteveden määrä laski 1,5 prosenttia ollen 7,07 milj. m³. Eniten veden myynnin laskua tapahtui kerros- ja rivitalo- sekä palveluasiakkaissa. Omakoti- ja paritalo sekä kerros- ja rivitaloasukkaiden keskimääräinen veden kulutus oli asukasta kohden 44,5 m³ vuodessa eli noin 122 l vuorokaudessa.

Hollolassa vettä myytiin vuonna 2014 edellisvuotta vastaava määrä eli 0,83 milj. m³ laskutetun jätevesimäärän ollessa 0,80 miljoona m³.

Veden myynnin ja laskutetun jäteveden määrän kehitys Lahdessa

Veden myynnin kehitys asiakasryhmittäin Lahdessa

Laskutettavan jäteveden määrän kehitys Lahdessa

Liittyjien määrä lisääntyi

Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 103 811 asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi yhtiö huolehtii noin 20 000 hollolalaisen vesihuoltopalvelut Hollolan kunnan alueella. Hollolan kunnan asukkaista noin 89 % on vesihuoltopalvelujen piirissä.

Edelliseen vuoteen verrattuna uusien liittyjien määrä lisääntyi muutamalla kymmenellä Lahdessa ja Hollolassa. Vuoden 2014 lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä 13 812. Hollolassa vastaava määrä oli 4 009.

Yhtiön tuottamien palveluiden laatu pysyi kärkisijalla

Lahti Aqua on osallistunut vuosittain Taloustutkimus Oy:n tekemään riippumattomaan vesihuollon asiakastyytyväisyyskyselyyn, joka on kehitetty erityisesti vesihuollon toiminnan arviointiin. Lahti Aqua sai kokoluokassaan asiakkailtaan parhaan arvosanan yhteenvedossa, joka kuvaa veden laatua ja yhtiön toimintaa. Mukana kyselyssä oli 17 vesihuoltotoimijaa edustaen reilua miljoona kuluttajaa maassamme.

Veden laadun kokonaisarvosana Lahdessa oli 9,00 ja vesilaitoksen palvelun 8,35. Korkeimman arvosanan asiakkaat antoivat vesilaitoksen palvelua arvioitaessa Lahti Aquan toiminnan uskottavuutta kuvaavalle indikaattorille. Vesihuoltomaksujen hintatasoon Lahdessa oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Kokonaisuutena kaikki indikaattorit paranivat edellisestä vuodesta.

Vuosi 2014 Aqua Palvelu Oy:ssä

Tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut Lahdessa ja Hollolassa. Vuosi 2014 oli Aqua Palvelu Oy:lle seitsemäs toimintavuosi. Yhtiön palveluksessa työskenteli vuoden lopussa vakituisesti 53 henkilöä.

Vedentuotannon toimintavarmuus kasvoi

Vedentuotantoa ja – jakelua valvottiin ja ohjattiin uuden automaatiojärjestelmän avulla. Uusittu järjestelmä on osoittautunut monipuoliseksi ja käyttäjille helppokäyttöiseksi. Toimintavarmuutta lisäsi myös Renkomäen vedenottamon käsittelyn nykyaikaistaminen. Nyt sielläkin verkostoon lähtevä veden mikrobiologinen laatu varmistetaan UV-laitteella. Myös Ursan ja Nikkilän vesisäiliöiden saneeraukset paransivat riskienhallintaa.

Vesihuoltopalvelut huipputasoa

Vedenjakelu- ja viemäröintipalvelut asiakkaille toimivat moitteettomasti. Verkostojen ja laitosten huolto- ja kunnossapitotyöt tehtiin ennakkohuoltopainotteisesti. Myös riskienhallinta toimi hyvin; asiakkaille tai ympäristölle ei aiheutunut korvattavia vahinkoja.

Uusitulla lainsäädännöllä on korostettu vesihuoltopalveluiden toimintavarmuuden tärkeyttä. Uusi vesihuoltolaki tuli voimaan 1.9.2014 ja siinä vesitoimijan korvausvelvollisuus virheen johdosta on kiristynyt. Lain mukaan vesitoimijan on annettava yli 12 tuntia kestäneen virheen seurauksena asiakkaalle hinnanalennus. Vuoden 2014 aikana korvaukseen johtaneita virheitä, kuten vedenjakelukatkoksia, Lahdessa ja Hollolassa ei ollut yhtään.

Jätevedenpuhdistuksessa kehitystoimia

Jätevedenpuhdistamoiden uusi ympäristölupa astui voimaan 3.3.2014. Lupaehdot ovat aikaisempaa tiukemmat erityisesti hygienisointivaatimuksen ja kiristyneen typenpoistovaatimuksen takia. Puhdistamoille tarvittavat lisäprosessit olivat vielä vuoden 2014 aikana rakenteilla ja siirtymäaikana lupaehtoja noudatettiin valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti. Typenpoiston tehostamiseksi Ali-Juhakkalan puhdistamolla otettiin kuitenkin jo 1.7.2014 käyttöön uutena osaprosessina metanolin syöttö.

Kaikki puhdistusvaatimukset saavutettiin vuositasolla. Porvoonjoen kuormitus pieneni merkittävästi, esimerkiksi fosforia jokeen päätyi noin 700 kg eli yli 21 % vähemmän edelliseen vuoteen verrattaessa. Hyvään kehitykseen vaikuttivat myös suotuisat sääolosuhteet.

Toiminnan kehittäminen

Eräs merkittävä muutos vuoden aikana oli myös hyvä yhteistyö konsernin uuden tytäryhtiön LABIO Oy:n kanssa. Yhteistyötä on tehty muun muassa hankintojen ja varallaolon osalta sekä työturvallisuuden kehittämisessä. Konsernin laajenemisella oli myös vaikutusta yhtiön hyvään taloudelliseen tulokseen. Suurin kiitos onnistumisesta kuuluu tietysti osaavalle henkilöstölle.

— Hannu Mustonen, Aqua Palvelu Oy:n toimitusjohtaja

Vedentuotanto

Asiakkaillemme toimittama vesi on hyvälaatuista pohjavettä

Lahden seudulla sijaitsevien pohjavesialueiden määrä on valtakunnallisesti merkittävä. Lahti saa vetensä pääasiassa itä-länsisuuntaisen Salpausselän ja pohjois-eteläsuuntaisen pitkittäisharjun muodostamasta pohjavesialueesta, ns. Vesijärvi-Laune –ruhjeesta. Tämä pohjavesialue on noin 20 km² laajuinen ja siinä muodostuu 20 000 – 25 000 m³ pohjavettä vuorokaudessa.

Vuonna 2014 lahtelaisten tarpeeseen tuotettiin yhteensä 7,29 milj. m³ ja Hollolassa lähes miljoona kuutiota vettä. Lahdessa vedenottamoita on seitsemän ja Hollolassa viisi. Näiden lisäksi vettä johdetaan Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä.

Lahden vedentuotanto ottamoittain 2014

kokonaismäärä 7,29 milj. m³

Hollolan vedentuotanto ottamoittain 2014

kokonaismäärä 0,95 milj. m³

Hyvälaatuinen pohjavesi vaatii vain vähän käsittelyä

Vedenkäsittelytarve on vähäinen, kun raakavesi on hyvälaatuista pohjavettä. Vettä kuitenkin desinfioidaan sen mikrobiologisen turvallisuuden varmistamiseksi. Jalkarannan, Kunnaksen, Renkomäen ja vesilaitoskuntayhtymän Ruopan vedenottamoilla sekä Hollolan Kukonkankaan paineenkorotusasemalla desinfiointikemikaaleina käytetään natriumhypokloriittia ja ammoniumkloridia, joista muodostuu verkostossa hyvin säilyvää klooriamiinia. Kemikaalien lisäksi em. vedenottamoilla on käytössä UV-laitteet. Muilla vedenottamoilla desinfiointiin käytetään natriumhypokloriittia. Lisäksi Ursan vesitorni on varustettu vuoden 2014 aikana UV-desinfiointilaitteella.

Veden pH:ta säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi tasolle 7,5-8,0. Jalkarannan vedenottamolla veden pH-säätö tapahtuu ilmastuksella ja kalkkikivisuodatuksella, jossa vesi virtaa neljän metrin paksuisen kalkkikivirouheen läpi. Muilla vedenottamoilla pH-säätöön käytetään natronlipeää.

*) Vain niissä laitoksissa, joissa desinfiointi suoritetaan klooriamiinilla.

Veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti

Pohjaveden laatua tarkkaillaan pohjavesialueilla, vedenottamoilla ja talousveden laatua vesijohtoverkostoissa. Vuonna 2014 kaikki vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.

Verkostovedestä otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa noin 80 kappaletta ja Hollolassa noin 25. Viranomaistarkkailun lisäksi tehdään omaa käyttötarkkailua. Lahden vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta ja vesisäiliöstä otettiin käyttötarkkailunäytteitä noin 300 ja vastaava luku Hollolassa oli noin 260 näytettä. Yhtiön toimesta käyttötarkkailua tehdään myös Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoilla. Myös uusien ja saneerattujenvesijohtolinjojen vedenlaatu varmistetaan näytteenotolla ennen niiden käyttöönottoa.

Vesihuoltoverkostot

Toimivat vesihuoltoverkostot

Asiakkaiden vedenjakelu- ja viemäröintipalvelut toimivat moitteettomasti sekä Lahdessa että Hollolassa. Lahdessa vesijohtovuotoja oli runkojohdoissa kymmenen, mikä on hiukan enemmän kuin edellisenä vuotena. Hollolassa runkojohtovuotoja oli yksi. Viemärin toimintahäiriöitä oli huomattavasti vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä havaittiin yhteensä 18 kpl, joista viisi ilmeni Lahden alueella ja kolmetoista Hollolassa. Vakuutusyhtiön korvaamia vahinkoja ei ollut yhtään.

Verkostojen toimintaan liittyviä vedenlaatu- ja jakeluhäiriötapauksia kirjattiin Lahdessa ja Hollolassa yhteensä 20 kappaletta.

Vuotovesiprosentit hallinnassa

Vesijohtoverkoston toimivuutta ja vuotavuutta kuvaava indikaattori on mittaamaton kulutusprosentti. Lahdessa vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus on pysynyt erinomaisella tasolla. Lahdessa pumpatusta vedestä mittaamattoman kulutuksen osuus oli 3,9 prosenttia, mikä oli valtakunnallisesti erinomainen tulos maan keskitason ollessa noin 20 prosentin luokkaa. Hyvän tuloksen mahdollistaa nykyaikaisten valvontajärjestelmien ja digitaalisen verkkotietojärjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen. Myös Hollolassa mittaamaton kulutusprosentti on pysynyt niin ikään hyvällä tasolla ollen vuoden lopussa 11,1 prosenttia.

Viemäriverkoston vuotovesiprosentti (31,2) laski edellisvuodesta johtuen muun muassa tehdyistä pienistä korjaustöistä verkostossa ja sadannan ollessa keskimääräistä vähäisempää. Sademäärä oli Lahdessa 519 mm ja sateet ajoittuivat melko tasaisesti läpi vuoden. Hollolan vuotovesiprosentti oli (30,5) laskien edellisvuodesta myös vähäisten sateiden vuoksi.

Vesijohtoverkoston vuotovesiprosentti Lahdessa

Viemäriverkoston vuotovesiprosentti ja sadanta Lahdessa

Ennakoivalla kunnossapidolla turvataan verkostojen toimivuus

Vesijohtoverkoston mittausasemien ja painepiirien vedenkulutuksen seurannalla voitiin havaita vuodot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi verkostoa tutkittiin vuodonetsintälaittein ja painemittauksin sekä tehtiin venttiileiden toimivuustarkastuksia. Viemäreitä puhdistettiin ja tutkittiin muun muassa Patomäen, Hennalan ja Harjunmäen alueilla sekä näiden lisäksi Hollolassa Soramäen alueelle.

Kunnossapidettävää verkostoa on yhteensä yli 2 000 km. Kaikki Lahden ja Hollolan jätevesipumppaamot ovat jatkuvan (24/7) automaattisen valvontajärjestelmän piirissä. Järjestelmä hälyttää hyvissä ajoin viemärivirtaamissa olevista poikkeamista. Jokaiselle pumppaamolle on suunniteltu toimintahäiriön varalle vararatkaisu, jolla vahingot estetään tai minimoidaan. Pumppaamoissa ei ollutkaan vuonna 2014 yhtään toimintahäiriötä, jonka seurauksena jätevesiä olisi päässyt ympäristöön.

Jätevedenpuhdistus

Jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin

Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla käsiteltiin yhteensä 11,4 milj. m³ jätevesiä, josta 54 prosenttia Kariniemessä ja 46 prosenttia Ali-Juhakkalassa. Laskutetun jäteveden määrä oli yhteensä lähes kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, josta Lahden osuus oli 7,18 milj. m³ ja Hollolan osuus 0,79 mil. m³.

Puhdistamot täyttivät kaikki lupaehdot vuositasolla. Kokonaan puhdistamon ohijuoksutusta tapahtui vuoden aikana yhden kerran Ali-Juhakkalan viemäröintipiirissä. Vesimäärä oli noin 2 500 m³. Ohituksen aiheuttama vesistökuormitus on huomioitu puhdistamon viranomaisraportoinnissa. Kariniemen puhdistamolla ei ollut vuoden aikana lainkaan ohituksia.

Puhdistamot saivat uuden ympäristöluvan vuonna 2014. Uudet lupaehdot on esitetty alla olevassa taulukossa puhdistustulosten kanssa.

Lietteenkäsittelystä lämmitysenergiaa

Jätevedenkäsittelyssä syntyvää lietettä mädätetään anaerobisissa olosuhteissa, jolloin suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa biokaasuksi eli metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoissa lietteenkäsittelyssä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmitysenergiana.

Vuonna 2014 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla biokaasua muodostui yhteensä 2,73 milj. m3, josta tuotettiin lämmitysenergiaa 12 976 MWh. Tuotetusta energiasta 58 prosenttia käytettiin puhdistamoiden lämmitykseen ja loput johdettiin Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kokonaisuudessaan biokaasun hyötykäyttöaste on 100 %.

Mädätyksen ja kaasun hyödyntämisen jälkeen liete kuivataan lingoilla. Kuivattu liete toimitetaan LABIO Oy:lle, jossa liete kompostoidaan yhdessä biojätteen kanssa ja hyödynnetään maanviljelyksessä ja viherrakentamisessa.

LABIO Oy käsittelee erilliskerätyt biojätteet ja yhdyskuntalietteet ja tuottaa niissä biokaasua. Biokaasulaitos otetiin käyttöön vuoden lopulla. Gasum puhdistaa raakakaasun ja paineistaa sen maakaasuverkkoon, jonka kautta kaasu on käytettävissä liikennepolttoaineena. Biokaasun tuotanto oli 3.6 Gwh.

Porvoonjoen kuormitus on pienentynyt

Lahti Aqua Oy:n puhdistamien jätevesien kuormitus Porvoonjokeen on pienentynyt puhdistamoiden korkean reduktioasteen ansiosta. Yhtiö seuraa Porvoonjoen veden laatua ja kalaston tilaa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamojen vesistökuormituksella on vaikutuksia Porvoonjoen vedenlaatuun erityisesti alivirtaama-aikaan ja joen yläjuoksulla. Jätevesien aiheuttamaa happitilanteen heikkenemistä lievennetään ilmastamalla Porvoonjoen vettä ilmastuspadoin sekä johtamalla laimennusvettä Vesijärvestä. Laimennusvettä laskettiin Porvoonjokeen 3,1 milj. m³.

Jätevedenpuhdistuksen kehitys

• 1976
  Kariniemen puhdistamo käyttöön
• 1981
  Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus valmistui
• 1988-1991
  Tehostettiin kummankin puhdistamon käyttöä ja siirryttiin ammonium-typen hapetukseen
• 1995
  Kariniemen puhdistamon purkuvesille rakennettiin Nikulan tasausallas
• 1997
  Kariniemen puhdistamolle toteutettiin kokonaistypen poisto
• 2005
  Ali-Juhakkalan neljännen puhdistuslinjan käyttöönotto ja kokonaistypen poiston toteuttaminen
• 2008
  Lahti Aqua Oy jätti uuden ympäristö­lupa­hakemuksen ympäristö­lupa­viranomaisille
• 2014
  Uuden vesi­huoltolain ja jäteveden­puhdistamoiden ympäristöluvan voimaanastuminen

Investoinnit

Lahti Aqua Oy:n käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 22,6 M€, jotka olivat Kariniemen jätevedenpuhdistamon ja kiinteistön hankinta 20 M€, asiakkuudenhallinta- ja taloushallintotietojärjestelmien hankinnan kuluja, kalustohankintoja, rakennuksiin liittyviä töitä 1,8 M€ sekä varainsiirtovero 0,8 M€. Vesikonsernin investoinnit olivat yhteensä 27,4 M€ ja konsernin kokonaisinvestoinnit 34,7 M€ (LABIO Oy 7,3 M€). Rakennuksiin ja niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin investoitiin 31,3 M€. Vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen käytettiin 2,9 M€, josta saneerauksen osuus oli 0,7 M€. Muuta omaisuutta hankittiin 0,5 M€:lla.

Vesitornien saneeraus alkoi

Vuoden 2014 aikana saneerattiin Ursan ja Nikkilän vesitornit. Saneeraussuunnittelu jatkui Mustankallion ja Hollolan Salpakankaan vesitornien osalta, joiden saneeraus toteutuu vuoden 2015 aikana.

Launeen vedenottamon saneeraus

Launeen vedenottamon saneeraus aloitettiin syksyllä 2014 ja saneerattu käsittelylaitos valmistuu keväällä 2015.

Jätevedenkäsittelyn investoinnit

Vuoden 2014 keväällä saatiin uusi ympäristölupa Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoille. Uusien lupavaatimusten täyttämiseksi käynnistettiin työt Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen jätevesien johtamiseksi Nikulan tasausaltaan kautta Porvoonjokeen. Uusi purkujärjestely puhdistetuille jätevesille Nikulan tasausaltaaseen valmistui vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusi ympäristölupa velvoitti myös puhdistettujen jätevesien hygienisointia. Nikulan altaan hygienisointirakennuksen, jossa käsitellään sekä Ali-Juhakkalan että Karinimen jätevedenpuhdistamoiden puhdistetut jätevedet, rakentaminen alkoi vuoden 2014 syksyllä. Hygienisointirakennus valmistuu kevään 2015 aikana.

Vuoden 2011 aikana käynnistetty projekti Lahti Aqua Oy:n prosessiautomaation ja jätevedenpumppaamoiden uudistamisesta jatkui vuoden 2014 ajan. Projekti jatkui puhdistamoiden osalta ja valmistui aikataulun mukaisesti syksyn 2014 aikana.

Kariniemen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin varajärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuoden 2014 aikana. Varajärjestelmästä rakennettiin noin 300 metrin osuus. Työ jatkuu vuoden 2015 aikana. Varajärjestelmä valmistuneen vuoden 2017 aikana.

Verkostoa rakennettiin uusille asuinalueille

Vuonna 2014 Lahdessa rakennettiin uutta vesihuoltoverkostoa yhteensä 9,6 km ja saneerattiin vajaa 1,0 km. Saneerattujen verkostojen keski-ikä oli noin 58 vuotta. Lahden vesihuoltoverkoston kokonaispituus on 1 453 km ja keski-ikä 27 vuotta. Vuoden 2014 uudisrakennuskohteita olivat Heikinpellontien alue, Purolaakso, Neulaskatu, Railinkatu sekä Veijalaisentie. Uudisrakennusohjelmalla tuotettiin yhteensä 58 tontille vesihuoltoliittymät. Saneerauskohteista merkittävin oli Saunatie.

Hollolan kunta vastaa verkostoinvestoinneistaan kunnan alueella. Kunta rakennutti uutta runkoverkostoa 8,1 km, jotka siirtyivät yhtiölle kunnossapidettäviksi.

Verkostojen kokonaispituus sekä uudisrakentaminen ja saneeraus vuonna 2014

*Hollolan kunta omistaa verkostot ja päättää niihin liittyvistä investoinneista.

Henkilöstö

Henkilöstömäärä

Lahti Aqua konsernin henkilöstömäärä väheni eläköitymisen kautta vuonna 2014 kuudella henkilöllä. Vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 87 henkilöä. Henkilöstöstä Lahti Aqua Oy:n palveluksessa työskenteli 22 henkilöä, Aqua Palvelu Oy:ssa 53 henkilöä ja LABIO Oy:ssä 12 henkilöä. Kausityöntekijöiden määrä oli vuoden aikana 16 henkilöä. Eläkkeelle jäi vuoden 2014 aikana kuusi henkilöä.

Vakituinen henkilöstömäärä 31.12.

Henkilöstön kehittäminen

Henkilöstöä osallistui vuoden aikana 66 eri koulutustilaisuuteen, joiden osallistujamäärä oli kaikkiaan 176 henkilöä. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden oli 5,8 päivää. Koulutuspäiviä oli liittyen ammatilliseen kehittämiseen ja lakisääteisiin pätevyyksiin, tietojärjestelmäkoulutusta, projekteihin liittyvää sisäistä koulutusta, muutosvalmennusta ja erilaisia seminaareja.

Henkilöstön Aqua Way –päivään osallistui noin 30 henkilöä konsernista. Päivän aikana käytiin läpi yrityksen strategiaa ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Henkilöstöllä oli mahdollisuus olla mukana suunnittelutyössä.

Työhyvinvointi

Lahti Aqua -konsernin strategisiin painopisteisiin kuuluu henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja tähän liittyvät toimenpiteet. Työhyvinvointikysely tehdään henkilöstölle kerran vuodessa ja siitä saatuja tuloksia analysoimalla voidaan nostaa esiin kehittämistarpeita yritys ja tiimitasolla. Koko henkilöstön halutaan osallistuvan työhyvinvoinnin kehittämiseen, jotta missio ”Toimialan parhaasta työpaikasta” toteutuu.

Vuoden 2014 kokonaisarvosana työhyvinvointikyselyssä oli 3,63 (asteikolla 1-5) ja vastausprosentti oli 82 %. Parhaimmat arvosanat kyselyssä saatiin tasa-arvoisuuteen, työilmapiiriin ja työhyvinvoinnin edistämiseen liittyen. Kehittämisen varaa kyselyn mukaan on toimintakulttuurissa, tiedonkulussa ja tulospalkkauksessa.

Työturvallisuus

Konsernissa on otettu käyttöön työtapaturmaindeksi, jolla seurataan työtapaturmien määrää ja sitä pystytään vertaamaan yleisesti teollisuudessa sattuvien työtapaturmien määrään. Tavoitteeksi on konsernissa asetettu nollatoleranssi. Tapaturmaindeksi oli 23 vuonna 2014 (tavoite 20) ja tapaturmia sattui yhteensä kuusi, joista kolmesta aiheutui sairauspoissaoloja yhteensä 62 päivää.

Ennaltaehkäisevää toimintaa tehtiin vuoden aikana mm. kehittämällä vaaran arviointia, työpaikkakierroksilla, työturvallisuuskierroksilla, uusimalla kypärät ja koko henkilöstö osallistui hätäensiapukoulutukseen lakisääteisen ensiapukoulutuksen lisäksi.

Hallituksen toimintakertomus

Lahti Aqua Oy on konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiöitä ovat Aqua Palvelu Oy, Aqua Verkko Oy ja LABIO Oy (entinen Kujalan Komposti Oy), jossa Lahti Aqua Oy:n omistusosuus on 60 %. Lahti Aqua Oy:n kaikki osakkeet omistaa Lahden kaupunki. Lahti Aqua Oy omistaa LABIO Oy:tä lukuun ottamatta muiden tytäryhtiöiden koko osakekannan. Tytäryhtiöt eivät maksa osinkoa vuodelta 2014.

Lahti Aqua vesikonserni tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungissa toimintaalueellaan toimien liiketaloudellisesti kannattavasti. Lisäksi konserni tuottaa vesihuoltopalveluita Hollolan kunnalle sopimuspohjaisesti. Yhtiön toiminnan arvoina ovat korkea laatu, matala riski, kilpailukykyiset kustannukset ja hyvä asiakaspalvelu. LABIO Oy tuottaa jätehuoltopalveluita ja kompostointia ympäristökunnille ja muille toimijoille.

Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana ja sen päättymisen jälkeen

Veden myynti lisääntyi edellisestä vuodesta 0,1 % (budjetissa 0,7 %) ja jäteveden laskutus väheni 1,5 % (budjetissa -0,6 %). Konserni tuotti biokaasua jätevedenpuhdistamoilla 1,5 milj. m³ ja siitä edelleen lämpöä 13,0 GWh, josta oman käytön lisäksi myi Lahti Energialle 5,4 GWh. LABIO Oy aloitti biokaasun tuotannon vuoden lopulla tuotannon ollessa 3,6 GWh.

Taloudellisesti yhtiön sekä konsernin tulos ylittää budjetin. Konsernissa liittymismaksutulojen määrä ylitti budjetin arvion noin 13,7 %:lla.

Yhtiö sai ItäSuomen Aluehallintoviraston ympäristövastuualueen myöntämän ympäristöluvan jätevedenpuhdistamoilleen helmikuussa 2012. Lupapäätöksestä valitettiin ja annettiin vastineita Vaasan hallintooikeuteen, joka hylkäsi marraskuussa antamallaan päätöksellä valitukset, Hallintooikeuden päätökseen tyytymättömät valittivat siitä korkeimpaan hallintooikeuteen, joka antoi päätöksen maaliskuussa 2014. KHO:n päätöksen mukaisesti lupaehdot pysyivät pääosin AVI:n myöntämän luvan mukaisina. Lupapäätöksen johdosta yhtiö käynnisti Ali-Juhakkalan jäteveden puhdistamon muutostöiden suunnittelun ja rakentamisen täyttääkseen luvassa määritellyn aikataulun ja lupaehdot.

Yhtiö valmisteli Karinimen jätevedenpuhdistamokiinteistön ja rakennusten kauppaa, josta tehtiin päätökset vuoden 2013 lopulla. Kauppa toteutettiin vuoden 2014 tammikuun loppuun mennessä, jolloin omistusoikeus siirtyi yhtiölle.

Yhtiön prosessiautomaation uudistamisurakka valmistui. Launeen vedenottamon saneeraus käynnistettiin laajojen koepumppausten ja tutkimustulosten tuloksena. Nikkilän ja Ursan vesitornit saneerattiin. LABIO Oy:n integrointia konserniin toteutettiin eri toiminnoissa. Laaja asiakkuudenhallinnan ja taloushallinnon prosessien ja toimintamallien kehitystyö toteutettiin siten, että käyttöönottovalmius saavutettiin vuoden lopussa. Seutuyhteistyötä ja kasvua valmisteltiin etelän kuntien yhteistyöllä, jossa allekirjoitettiin aiesopimus Orimattilan, Kärkölän, Mäntsälän ja Hollolan kanssa vesihuoltoyhteistyöstä. Pohjoissuunnalla valmisteltiin operointiyhteistyötä Hollolan ja Nastolan kanssa ns. viiden kunnan vesihuoltohankkeessa.

Vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Lainmuutoksen vaikutusten valmistelu aloitettiin itse ja yhdessä Teknisen viraston kanssa. Keskeisin muutos on hulevesivastuiden erottamien vesihuollosta ja siirtäminen kunnan vastuulle maankäyttö- ja rakennuslain piiriin. Myös asiakkaan oikeudet muuttuivat mm. hyvitysten osalta.

Palveluiden ja tuotteiden laatu täytti tavoitteet ja jäteveden lupaehdot vuositavoitteiden osalta. Taloustutkimuksen tekemän asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan yhtiön toiminta ja veden laatu olivat suurimpien toimijoiden parhaat maassamme. Vesihuoltopalveluiden hintataso on noin 14 % alle vertailuryhmän keskiarvon.

Yhtiön hallitus oli vajaalukuinen ja ilman varsinaista puheenjohtajaa lähes puoli vuotta. Uusi puheenjohtaja nimitettiin syyskuussa 2014.

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut mitään olennaisia tapahtumia.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja yhtiön toiminnan kehittämisestä

Konserni jatkaa strategiansa mukaisesti toiminnan kehittämistä ja integroitumista osin uudessa kokoonpanossa. Yhtiö valmistautuu kuntaliitokseen Nastolan kanssa 2016 alussa sekä toimialueen kasvuun Hollolaan liittyvän Hämeenkosken vesihuoltopalveluiden tuottajana osana konsessiosopimusta Hollolan ja yhtiön välillä.

Myytyjen palveluiden ja tuotteiden kokonaismäärän uskotaan pysyvän nykyisellä tasolla tai hienoisessa nousussa. Pääkuluttajasegmentin- kerrostalojen- käyttäjien laitteistojen modernisointi ja huoneistokohtainen vedenmittaus tulee jatkumaan ja tältä osin pienentämään ominaiskulutusta sekä mahdollisesti vähentämään veden myyntiä, riippuen asukasmäärän kehityksestä. Teollisuusasiakkaat ovat ennakoineet nykyistä tuotannon tasoa. LABIO Oy:n lisäys konserniin kasvattaa liikevaihtoa ja yhtiön tulosta kaasun tuotannon toimiessa kaavaillun mukaisesti. Investointien kokonaisvolyymi konsernissa on normaalitasoa, noin 8 M€.

Konsernilla on useita omia kehityshankkeita sekä yhteishankkeita eri tahojen kanssa, joilla tavoitellaan toiminnan tehostamista ja tuottavuuden kasvua sekä muita strategian mukaisia tavoitteita. Asiakkuudenhallinta- ja taloushallintotoiminnat valmistuivat pääosin vuonna 2014 mutta niihin liittyvät jatkokehityshankkeet toteutetaan osana ns. extranet porttaalina. Tuottavuuden parantumisen johdosta yhtiön vesi- ja jätevesimaksuja on korotettu vuonna 2011 ja 2014 alusta. Mahdollisesta maksujen tarkastuksesta vuoden aikana päätetään erikseen. Yhtiö osallistuu ja rahoittaa vesihuoltoalan tutkimusta toimialan järjestön vesilaitosyhdistyksen käynnistämissä projekteissa sekä muissa yhteistyöhankkeissa omien kehitysprojektien lisäksi. Yhtiö osallistuu Vesijärvisäätiön kautta järven hoito- ja kunnostustoimiin, osana yhtiön lupiin liittyviä valvontatutkimusohjelmia. Seudullisia yhteistyöhankkeiden valmistelua jatketaan etelässä (Orimattila, Kärkölä, Hollola, Mäntsälä).

Riskien hallinta ja vakuutukset

Yhtiö noudattaa konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaohjelmaa (ERM), joka on hyväksytty emoyhtiön ja tytäryhtiöiden hallituksissa. Ohjelmassa on arvioitu liiketoiminnan riskit, operatiiviset riskit, rahoitus- ja taloudelliset riskit sekä vahinkoriskit. Riskit on dokumentoitu seuranta-, hallinta- ja vastuurekisteriin. Kaikista riskeistä on arvioitu todennäköisyys ja vuosikustannus. Riskit on luokiteltu ja priorisoitu. Konsernissa riskienhallintaprosessi on yhteinen kuitenkin siten, että LABIO Oy:ssä on erillinen oman toimintaan kohdistuva riskienhallintajärjestelmä. Emoyhtiön hallitus on päättänyt riskitoleransseista konsernissa ja sen yhtiöissä. Konsernin riskitasosta raportoidaan vuosineljännesraportoinnin osana.

Konsernin riskienhallinta on osa aktiivista strategista johtamista. Riskianalyysit on toteutettu ohjelman mukaisesti konsernin johtoryhmätasolla syksyllä. Suurimmat liiketoimintariskit ovat omistajayhteisön yhteistyösopimuksiin ja vastuiden mahdollisiin siirtoihin liittyvät riskit, operatiivisissa riskeissä sopimusten juridiset riskit ja kehityshankkeisiin (IA, CRM/ERP) liittyvät riskit sekä inhimilliset virheet ja pohjavesien pilaantumiseen liittyvät riskit. Rahoitus- ja talousriskeissä, avainasiakas- ja veroriskit sekä vahinkoriskeissä ilkivalta- ja tapaturmariskit. Yhtiö on panostanut erityisesti pohjavesialueiden ja vedenottamoidenottamoiden varustukseen ja hallintaan herkillä pohjavedenottamoalueilla sekä osallistunut seudullisen pohjavedensuojelusuunnitelman valmisteluun ympäristölupiin liittyvien lausuntojen antamiseen.

Osa riskienhallintaa on lakisääteisten vakuutusten lisäksi vakuuttaminen vapaehtoisilla vakuutuksilla. Konsernilla on kattava, ajan tasalla oleva vakuutusturva. Vapaaehtoinen vakuutusturva kattaa tuotevahinkovastuun, omaisuusvahinkovastuun ja oikeusturvavastuun. Vakuutusten ajankohtaisuus tarkastetaan vuosittain käytävällä neuvotteluilla asiantuntijoiden kanssa.

Konsernilla on ajan tasalla oleva valmiussuunnitelma osana ERM- ohjelmaa vesihuollon poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelma perustuu valmiuslainsäädäntöön ja muihin viranomaismääräyksiin ja säädöksiin.

Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

Maksut

Vesihuoltolain mukaisesti vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, ml. kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Yhtiön perimät maksut ovat alle valtakunnallisen keskitason ja noin 14 % alle keskiarvon verrattuna muihin vertailuryhmän toimijoihin. Yhtiö laskuttaa Hollolan kunnan asiakkaita Hollolan kunnan teknisen lautakunnan hyväksymillä vesihuoltomaksuilla, joita korotetaan 1.4.2015 alkaen 5 %. Yhtiön vesihuoltomaksuja ei korotetta 1.1.2015.

Asiakkaat

Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 103 811 asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjiä. Lisäksi yhtiö huolehtii noin 22 000 hollolalaisen vesihuoltopalveluista Hollolan kunnan alueella. Kunnan asukkaista noin 90 % on vesihuoltopalveluiden piirissä.

Vuoden 2014 aikana Lahdessa uusia liittyjiä oli 125, näistä oli omakotitaloja 105, kerros- ja rivitaloja 17 ja muita rakennuksia 3. Vuoden 2014 lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli 13 812. Hollolan kunnassa vesihuoltoon liittyi uusia kiinteistöjä 40, liittyneiden kiinteistöjen määrä oli vuoden lopussa 4 009.

Liikevaihto

Emoyhtiön liikevaihto oli 27,0 M€ ja konsernin, johon on yhdistetty LABIO Oy 1.10.2013 alkaen, liikevaihto oli 32,3 M€. Emoyhtiön liikevaihto Lahden alueelta oli noin 22,9 M€ ja Hollolan alueelta 3,7 M€. LABIO Oy:n liikevaihto oli 4,4 M€. Lahti Aquan liikevaihdosta vesimaksujen osuus oli 30,7 %, jätevesimaksujen osuus 54,2 % ja muiden tulojen osuus 15,1 %. Yhtiön muut tulot olivat 1,3 M€.

Kulut

Emoyhtiön käyttökulut olivat 25,8 M€, johon sisältyvät tytäryhtiöiden palvelumaksu 8,2 M€ ja vuokra 10,4 M€.

Konsernin käyttökulut olivat 18,3 M€. Suurimmat yksittäiset kuluerät olivat henkilöstömenot ja vuokrat.

Tulos

Emoyhtiön liikevoitto oli 1,2 M€, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 1,6 M€. Emoyhtiö sai konserniavustusta Aqua Verkko Oy:ltä 820 000 euroa ja Aqua Palvelu Oy:ltä 130 000 euroa. Yhtiön tilikauden voitto oli verojen jälkeen 1 408 802,48 euroa.

Konsernin liikevoitto oli 7,3 M€, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 8,3 M€. Nettorahoituskulut olivat 4,2 M€. Konsernin tilikauden voitto oli laskennallisten verojen jälkeen 2 329 424,73 euroa.

Konsernin tuloksentekokyvyn ennakoidaan säilyvän vakaana vuonna 2015.

Investoinnit

Lahti Aqua Oy:n käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 22,6 M€, jotka olivat Kariniemen jätevedenpuhdistamon ja kiinteistön hankinta 20 M€, asiakkuudenhallinta- ja taloushallintotietojärjestelmien hankinnan kuluja sekä kalustohankintoja ja rakennuksiin liittyviä töitä 1,8 M€ sekä varainsiirtovero 0,8 M€.

Vesikonsernin investoinnit olivat yhteensä 27,4 M€ ja konsernin kokonaisinvestoinnit 34,7 M€ (LABIO Oy 7,3 M€). Rakennuksiin ja niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin investoitiin 31,3 M€. Vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen käytettiin 2,9 M€, josta saneerauksen osuus oli 0,7 M€. Verkoston määrä kasvoi noin 9,1 km:llä ja saneerausvolyymi oli 0,9 km. Verkostojen kokonaispituus oli vuoden lopussa noin 1 449 km ja keski-ikä 27 vuotta. Muuta omaisuutta hankittiin 0,5 M€:lla.

Rahoitus

Emoyhtiön taseen loppusumma oli 58,3 M€. Konsernin velka muodostuu Lahti Aqua Oy:n 24,0 M€ velasta konsernipankille, Aqua Verkko Oy:n lainoista, jotka ovat kaupungin konsernipankista; 31,0 M€ (jonka takaisinmaksuaika päättyy 30.6.2028; laina on osakeyhtiölain 12 luvun mukainen laina) ja Kuntarahoituksen 20,0 M€ lainasta. Lisäksi LABIO Oy:n konsernin ulkopuoliset lainat ovat yhteensä16,1 M€.

Koko konsernin taseen loppusumma oli 138,5 M€.

Hallitus

Yhtiökokous valitsi 7.5.2014 hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

Yliopiston emerituslehtori Martti Heino, koulusihteeri Arja Nikkanen, diplomi-insinööri Ville Lahtinen, sopimusala-asiamies, työnohjaaja Tarja Kirvesmies, koneistaja Juha Ulmanen, kirjanpitopäällikkö Päivi Granlund, diakoni Jari Rissanen ja henkilöstön varsinainen edustaja suunnitteluinsinööri Jyrki Hiltunen sekä henkilöstön varaedustaja työnjohtaja Hans Laihia.

Puheenjohtajaksi valittu hallituksen jäsen Martti Heino ilmoitti olevansa estynyt hoitamaan tehtäväänsä ja pyysi ja sai eron hallituksen jäsenyydestä elokuussa 2014. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa 17.9.2014 Alettin Basboga, jonka hallitus valitsi puheenjohtajaksi 17.9.2014.

Konsernin tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 2014 ja 2013.

LAHTI AQUA KONSERNI

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätös on laadittu hankinta menomenetelmällä.

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy, kotipaikka Lahti ja Aqua Verkko Oy, kotipaikka Lahti, molemmat yhtiöt ovat kokonaan emoyhtiön Lahti Aqua Oy:n omistamia. Yhtiöt on yhdistetty Lahti Aqua konserniin ja yhtiöiden keskinäiset velat ja saatavat on eliminoitu. Lisäksi Yhtiö omistaa 60 % Labio Oy:n osakekannasta. Yhtiö on yhdistetty konserniin 1.10.2013 alkaen.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vaihto-omaisuus esitetään fi-fo periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä aiemman jälleenhankintahinnan tai todellisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Suunnitelman mukaiset poistot

Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina jäännösarvopoistoina hankintahinnasta, lukuun ottamatta aineettomia oikeuksia (ATK-ohjelmat) ja vuokrattujen rakennusten peruskorjausta, jotka on laskettu tasapoistoina

Tuloksen käsittely

Tilinpäätöksen mukaan Lahti Aqua Oy:n tilikauden voitto on 1 408 802,48 euroa. Hallitus esittää, että voitto kirjataan oman pääoman voitto/tappio-tilille. Lisäksi hallitus esittää tilinpäätöksen yhtiökokouksen vahvistettavaksi sekä, että yhtiö jakaisi voitonjakokelpoisista varoista, jotka ovat 8 869 272,22 euroa, osinkoa 850 000,00 euroa vuonna 2015.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut mitään olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.