Tervetuloa tutustumaan Lahti Aquan sähköiseen vuosikertomukseen 2013.

Viime vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja aikaansaannoksia olivat seuraavat:

• Asiakastyytyväisyyskyselyssä veden laatu arvioitiin erinomaiseksi.
• Uuden asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönotto aloitettiin.
• Henkilöstön työtyytyväisyys kasvoi edellisvuodesta.
• Liiketaloudelliset tavoitteet saavutettiin ja strategiaa toteutettiin onnistuneesti.
• Yhtiö laajensi toimintaansa kompostointi- ja biokaasuliiketoimintaan.
• Uuden automaatiojärjestelmän käyttöönotto tulee parantamaan jo ennestään hyvätasoista verkoston huoltoa ja ylläpitoa.
• Jätevedenpuhdistamoissa lietteenkäsittelyssä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmitysenergiana. Lisäksi toiminnan kehittyminen on vähentänyt Porvoonjoen jätevesikuormitusta entisestään.

01 Lahti Aqua konserni

Lahti Aqua on seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka huolehtii 120 000 asukkaan vesihuoltopalveluista Lahdessa ja Hollolassa. Vesihuoltopalvelut käsittävät veden hankinnan ja jakelun, jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä em. toimintojen yllä- ja kunnossapidon sekä kehittämisen. Tehtävämme on tuottaa asiakkaillemme laadukkaat vesihuoltopalvelut ja kehittää niitä edelleen. Huolehdimme, että vesihuolto on alueellamme korkealaatuista, turvallista ja kustannustehokasta.

Lahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö. Lahti Aqua Oy toimii emoyhtiönä konsernissa, johon kuuluvat tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy, Aqua Verkko Oy sekä LABIO Oy (ent. Kujalan Komposti Oy). LABIO Oy on liitetty osaksi Lahti Aqua konsernia 1.10.2013 alkaen Lahti Aqua Oy:n omistuksen ollessa 60 % ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n 40 %.

Emoyhtiö Lahti Aqua Oy vastaa vesihuoltotoiminnasta, sen kehittämisestä ja hoitaa konsernin hallinnon ja asiakaspalvelun sekä tuottaa suunnittelun ja investointien rakennuttamisen.

Aqua Palvelu Oy tuottaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut ja vastaa näin ollen veden jakelusta ja viemäröintipalveluiden toiminnasta asiakkailleen Lahdessa ja Hollolassa.

Aqua Verkko Oy omistaa Lahden vesihuoltotoiminnan omaisuuden, tuotantolaitokset ja verkostot, ja vastaa niihin liittyvistä investoinneista.

LABIO Oy käsittelee biohajoavia materiaaleja Lahdessa sijaitsevassa nykyaikaisessa laitoksessaan. Kujalan kompostointilaitoksessa on käsitelty vuodesta 2005 yli 170 000 t biojätteitä ja puhdistamolietteitä ilman yhtään seisokkipäivää. Laadukkaat lopputuotteet toimitetaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön kasvualustoiksi, maanviljelykseen tai tekniseen erityiskäyttöön.

Omistajan asettamat strategiset tavoitteet

Lahti Aqua group

Lahti Aqua is a regional water service company, which provides high quality water services for domestic and industrial use in the Lahti and Hollola region. Our services cover clean water supply and distribution, wastewater collection and treatment, as well as managing and developing water services as a whole. We provide regional high quality water service that is also safe and cost efficient.

Lahti Aqua Ltd is owned by the city of Lahti. Lahti Aqua is the parent company for subsidiaries Aqua Service Ltd, Aqua network Ltd and LABIO ltd (former Kujalan Komposti ltd). LABIO ltd became part of the group in 1st of October 2013. The ownership is divided so that Lahti Aqua ltd owns 60% and Päijät-Hämeen Jätehuolto ltd owns 40% of the new company.

Lahti Aqua Service Ltd is responsible for operative clean water supply and wastewater treatment services. It also manages the maintenance of the distribution network and processing facilities in Lahti and Hollola.

Aqua network Ltd owns the assets, processing facilities and the distribution network in Lahti, and is responsible for the related investments.

The parent company Lahti Aqua Ltd takes care of the water services as a whole, including its development. It also executes the concern’s ad- ministration and customer services, as well as handles contracting work.

LABIO ltd processes biodegradable materials in its Lahti based modern facility. The plant has processed over 170 000 tons of biowaste smoothly and without interruptions since 2005. The high quality end-products are utilized entirely in farming, as growth medium or in specialized technical usage.

02 Toimitusjohtajan terveiset

Hyvä yritys huolehtii työntekijöistään, koska ilman henkilöstöä ei ole yritystä. Motivoitunut ja tyytyväinen henkilöstö on avainasemassa kun halutaan tehdä laadukasta työtä. Lahti Aqualla tämä on ymmärretty ja olemmekin tehneet paljon toimenpiteitä henkilöstön jatkuvan kehittymisen ja viihtymisen hyväksi. Esimerkiksi työturvallisuudessa olemme virallisen raportin mukaan ”aikaamme edellä.” Pitkäkestoinen sijoittaminen omaan henkilöstöön on järkiliike, joka maksaa itsensä takaisin ennen pitkää.

Kulutamme pääosan ajastamme töissä, se on tärkeä osa identiteettiämme ja se täyttää suuren osan puheestamme. On laskettu, että jokainen puhuu työasioista noin viidelle lähimmälleen, jotka taas kertovat tarinaa eteen päin omille lähimmilleen. Nykyajan viestimien keinoin tarinat ja jutut leviävät nopeasti ja kauas.

Ei siis ole missään nimessä yhdentekevää, millä sävyllä ja mitä asioita yrityksestämme puhutaan. Me tahdomme Lahti Aquan hyvän kellon kuuluvan kauas ja satsaamme sen takia henkilöstömme hyvinvointiin. Olemme luottavaisin mielin lahtelaisten huulilla.

Kulunut vuosi osoitti toimivaksi Lahti Aquan tavan kehittää määrätietoisesti toimintaansa yhteistyössä koko henkilöstönsä kanssa. Se on hyvä keino pysyä toimintakykyisenä vaikeassa taloudellisessa ympäristössä. Meidän on jatkuvasti todistettava kilpailukykymme tuotteen ja toiminnan laadulla ja toimialan sisäisellä vertailulla.

Laadun mittariksi käy valtakunnallinen Taloustutkimus Oy:n teettämä asiakastyytyväisyyskysely. Paras tapa vertailla eri kuntien vesihuollon tehokkuutta on katsoa absoluuttisia vesihuoltomaksuja. Lahti Aqua on molemmilla mittareilla mitattuna Suomen ehdotonta parhaimmistoa.

Toiminnan painopisteet vuonna 2013 olivat vedenhankinnan pitkän aikavälin tutkimuksissa ja seudullisissa yhteistyöhankkeissa sekä etelässä että pohjoisessa. Lisäksi valmisteltiin tulevia tukipalveluiden muutoksia. Yrityksen toimialaa laajennettiin merkittävästi kompostointi- ja biokaasuliiketoimintaan, kun LABIO Oy hankittiin osaksi Aqua-konsernia.

Muutos toi mukanaan 15 M€:n investoinnin kuivamädätyslaitokseen, jonka prosessi on ensimmäinen maassamme toteutettu. Muutoksen myötä roolimme ympäristötoimijana ja cleantech-osaajana korostuu edelleen. Tuoteperheeseen perinteisen vesihuollon palveluiden lisäksi voimme nostaa biopolttoaineeksi jalostettavan kaasun.

Asiakkaillemme kehitys merkitsee paikallisten energiavirtojen parempaa hyödyntämistä. Kuntakentän rakenteiden muutokset ovat valmisteltavana toimialan osalta. Näissä muutoksissa vahvat ja kehitykseen panostavat yksiköt säilyvät ja kasvavat mikä on merkittävä tekijä koko seudulle.

Huolehtikaamme yhdessä siitä, että aqualainen tarina - Aqua Brändi- jatkuu tulevaisuudessa yhtä vahvana. Kiitän henkilökuntaa, asiakkaita ja kaikkia sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä.

Martti Lipponen

03 Myynti ja asiakkaat

Vettä myytiin aiempaa vähemmän

Veden myynti oli vuonna 2013 Lahdessa noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä, joka laski edellisestä vuodesta 2,4 prosenttia. Myös laskutettavan jäteveden määrä laski 2,4 prosenttia ollen 7,18 miljoonaa m³. Veden myynnin laskua tapahtui niin yksityisillä kuluttajilla kuin teollisuus- ja palvelusektoreillakin.

Vuonna 2013 Hollolassa vettä myytiin edellisvuotta vastaava määrä eli 0,82 miljoonaa m³ laskutetun jätevesimäärän ollessa 0,79 miljoona m³.

Veden myynnin ja laskutetun jäteveden määrän kehitys Lahdessa

Veden myynnin kehitys asiakasryhmittäin Lahdessa

Uusien liittyjien määrä pieneni

Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungin 103 366 asukkaalle, jotka ovat lähes 100 prosenttisesti palveluiden käyttäjinä. Lisäksi yhtiö huolehtii noin 20 000 hollolalaisen vesihuoltopalvelut Hollolan kunnan alueella. Hollolan kunnan asukkaista noin 89 % on vesihuoltopalvelujen piirissä.

Vuoden 2013 lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä 13 682. Hollolassa vastaava määrä oli 3 957. Uusien liittyjien määrä supistui edellisvuodesta, mikä näkyi liittymismaksujen vähenemisenä noin 30 %:lla vuoteen 2012 verrattaessa. Vuonna 2013 uusia liittyjiä oli 143, kun edellisvuoden vastaava lukumäärä oli yhteensä 218 liittyjää.

Yhtiön palveluiden laatu ja toiminta saivat asiakastyytyväisyyskyselyssä parhaan arvosanan

Taloustutkimus Oy haastatteli asiakastyytyväisyyskyselyssä yhteensä 500 asiakasta Lahdesta ja Hollolasta. Tutkimuksessa lahtelaiset ja hollolalaiset asiakkaat arvioivat kouluasteikolla 4-10 veden laatua, vesilaitoksen palvelua sekä veden jakelua ja viemäröintiä usealla eri kriteerillä.

Veden laadun kokonaisarvosana oli koko tutkimuksen paras 8,89. Erityisesti veden makua, hajua ja väriä koskevissa indikaattoreissa Lahti Aqua sijoittui ensimmäiseksi. Vesilaitoksen palvelua arvioitaessa korkeimmat arvosanat saavutettiin Lahti Aquan asiakaspalvelua ja toiminnan uskottavuutta mittaavissa väittämissä. Vesilaitoksen palvelun kokonaisarvosana Lahdessa saavutti myös kärkipaikan ollen 8,28. Veden jakelua ja viemäröintiä koskevissa indikaattoreissa veden toimitusvarmuus, vesikatkosten lukumäärä ja pituus saivat parhaimmat arvosanat kyselyyn osallistuneiden vesilaitosten vertailussa. Veden jakelun ja viemäröinnin kokonaisarvosana oli 8,79.

Arvio hintatasosta vastasi tutkimuksen keskiarvoa; Lahden hintoihin oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Hollolan hintatasolle kuntalaisten tyytyväisyys jäi alle keskiarvon.

Kaikkiaan kyselyssä oli mukana 14 vesihuoltotoimijaa edustaen noin miljoonaa kuluttajaa maassamme. Lahti Aqua on osallistunut tutkimukseen vuodesta 2005 lähtien.

04 Vuosi 2013 Aqua Palvelu Oy:ssä

Tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy hoitaa vesihuollon operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut Lahdessa ja Hollolassa. Vuosi 2013 oli Aqua Palvelu Oy:lle kuudes toimintavuosi. Yhtiön palveluksessa työskenteli 57 henkilöä.

Vedentuotannossa kehitystoimenpiteitä

Vedentuotannossa tehtiin merkittävä kehitystoimenpide vuoden 2013 aikana, kun koko vedentuotannon ja - jakelun automaatiojärjestelmä uusittiin. Järjestelmällä valvotaan ja ohjataan vedenhankintaa pohjavedenottokaivoista noin 120 000 asukkaan hanaan saakka. Tärkeimmät valvottavat asiat ovat vedenottomäärät, vedenlaatu ja vedenpaineet eri alueilla. Uudistus koski sekä Lahden että Hollolan vedenjakelua ja Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän tuotantoa.

Suuri muutostyö aiheutti paljon erikoisjärjestelyä operointiin, vaikka työn toteutti ulkopuolinen urakoitsija. Hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä projekti eteni kuitenkin siten, että vuoden loppuun mennessä kaikkia laitoksia voitiin ohjata uudesta järjestelmästä. Mainittakoon, että automaatioprojekti aiheutti Hollolassa vain yhden lyhyen vedenlaatuhäiriön, muutoin uusi entistä luotettavampi automaatiojärjestelmä saatiin käyttöön suunnitelman mukaisesti ja sovitussa aikataulussa.

Vesihuoltopalvelut toimivat moitteettomasti

Vedenjakelu- ja viemäröintipalvelut asiakkaille toimivat moitteettomasti. Vesijohtovuotoja ja viemärin toimintahäiriöitä sekä niistä aiheutuvia vahinkoja oli erityisen vähän. Tulos kuvaa ennakoivan kunnossapidon hyvää toimivuutta. Myös vesijohtoverkoston vuotavuus on Lahdessa pysynyt ihanteellisen pienenä verrattaessa muihin vesilaitoksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Lahdessa vettä ei pumpata hukkaan ja vedenjakelu on erittäin energiatehokasta. Näiltä osin se tukee erinomaisesti Lahden kaupungin ympäristötavoitteita.

Jätevesipumppaamoiden kunnossapitotehtävät organisoitiin uudelleen 1.4.2013 alkaen. Ne siirrettiin kunnossapitoyksiköstä osaksi verkostohuoltoyksikköä. Pumppaamot nähdään nykyisin keskeisenä osana jätevesiverkostoa, jolloin niistä saatava virtaama- ja muu tieto helpottavat verkostojen hallintaa erityisesti vuotojen hallinnan osalta. Kaikkineen vuoden 2013 aikana jätevesien puhdistusprosessit toimivat hyvin ja puhdistamoilla tehtiin jo etukäteen tutkimuksia mahdollisen uuden ympäristöluvan voimaantulon varalle.

Viranomaisten työsuojelutarkastuksesta positiivinen viesti yhtiölle

AVI:n työsuojeluviranomaiset tekivät tarkastuksen Lahti Aqua konsernin toimintaan 22-23.5. Erityisesti he tarkastivat Aqua Palvelu Oy:n toiminnan. Viranomaiset olivat tyytyväisiä toimintaan. He totesivat palautteessaan seuraavaa: ”Koko organisaatio toteuttaa yhteisesti sovittua strategiaa, työt tehdään suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Konserni on toiminnassa aikaansa edellä”.

Yhtiö osallistui myös toiseen viranomaistapahtumaan, Päijät-Hämeen yhteiseen valmiusharjoitukseen 2.-3.10. Sieltä saatiin hyviä ohjeita valmiussuunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen poikkeusoloja ajatellen.

Toiminnan kehittäminen

Automaation ja tietotekniikan kehitys näkyy henkilöstölle tehtävien nykyaikaistumisena ja työvälineiden vaihtumisena. Jotta nykyaikaista automaatiota voidaan hyödyntää täysipainoisesti, henkilöstö on siirtymässä käyttämään nykyaikaisia tablet-tietokoneita. Niiden avulla vesihuoltoammattilaiset voivat ohjata laitoksia ja dokumentoida kunnossapitotyöt suoraan maastossa, jolloin tuorein tieto on aina jokaisen käytettävissä. Vuoden aikana uudistettiin myös muita työvälineitä runsaasti. Ehkä ulospäin näkyvimpänä uudistuksena voidaan mainita seitsemän uuden työauton hankinta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 2013 lahtelaisten ja hollolaisten vesihuoltopalvelut toimivat luotettavasti koko vuoden ajan. Myös Aqua Palvelu Oy:n taloudellinen tulos oli hyvä. Kiitos onnistumisesta kuuluu osaavalle ja kehityskykyiselle henkilöstölle. Vuonna 2014 on vuorossa uudet haasteet ja mahdollisuudet muun muassa yhteistyön kehittämisessä uuden tytäryhtiön, LABIO Oy:n kanssa.

Hannu Mustonen Aqua Palvelu Oy:n toimitusjohtaja

05 Vedentuotanto

Asiakkaillemme toimittama vesi on hyvälaatuista pohjavettä

Lahden seudulla sijaitsevien pohjavesialueiden määrä on valtakunnallisesti merkittävä. Lahti saa vetensä pääasiassa itä-länsisuuntaisen Salpausselän ja pohjois-eteläsuuntaisen pitkittäisharjun muodostamasta pohjavesialueesta, ns. Vesijärvi-Laune –ruhjeesta. Tämä pohjavesialue on noin 20 km² laajuinen ja siinä muodostuu 20 000 – 25 000 m³ pohjavettä vuorokaudessa.

Vuonna 2013 lahtelaisten tarpeeseen tuotettiin yhteensä 7,43 miljoonaa kuutiota ja Hollolassa lähes mijoona kuutiota vettä. Lahdessa vedenottamoita on seitsemän ja Hollolassa viisi. Näiden lisäksi vettä johdetaan Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä.

Lahden vedentuotanto ottamoittain 2013 (1000 m³)

kokonaismäärä 7,43 milj. m³

Hollolan vedentuotanto ottamoittain 2013 (1000 m³)

kokonaismäärä 0,98 milj. m³

Hyvälaatuinen pohjavesi vaatii vain vähän käsittelyä

Vedenkäsittelytarve on vähäinen, kun raakavesi on hyvälaatuista pohjavettä. Vettä kuitenkin desinfioidaan sen hygieenisen turvallisuuden varmistamiseksi. Jalkarannan, Kunnaksen ja vesilaitoskuntayhtymän Ruopan vedenottamoilla sekä Hollolan Kukonkankaan paineenkorotusasemalla desinfiointikemikaaleina käytetään natriumhypokloriittia ja ammoniumkloridia, joista muodostuu verkostossa hyvin säilyvää klooriamiinia. Kemikaalien lisäksi em. vedenottamoilla on käytössä UV-laitteet. Muilla vedenottamoilla desinfiointiin käytetään natriumhypokloriittia.

Veden pH:ta säädetään putkistojen syöpymisen estämiseksi tasolle 7,5-8,0. Jalkarannan vedenottamolla veden pH-säätö tapahtuu ilmastuksella ja kalkkikivisuodatuksella, jossa vesi virtaa neljän metrin paksuisen kalkkikivirouheen läpi. Muilla vedenottamoilla pH-säätöön käytetään natronlipeää.

*) Vain niissä laitoksissa, joissa desinfiointi suoritetaan klooriamiinilla.

Vedentuotannon automaatiouudistus tuo varmuutta toimintaan

Vuoden 2013 aikana otettiin vaiheittain käyttöön koko toiminta-alueella uusittu vesilaitosautomaatio. Nykyaikaisella automaatiolla vedentuotantoa ja – jakelua voidaan valvoa ja säätää reaaliaikaisesti sekä valvomosta että myös maastosta esimerkiksi tablet-tietokoneiden avulla. Automaatiouudistuksen avulla vedentuotantoprosessin toiminta varmistuu merkittävästi ja monipuolisen etäkäytön ansioista valvontatyö helpottuu ja tehostuu.

Veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti

Pohjaveden laatua tarkkaillaan pohjavesialueilla, vedenottamoilla ja talousveden laatua vesijohtoverkostoissa. Vuonna 2013 kaikki vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset.

Verkostovedestä otettiin viranomaisnäytteitä Lahdessa noin 80 kappaletta ja Hollolassa noin 30. Viranomaistarkkailun lisäksi tehdään omaa käyttötarkkailua. Lahden vedenottamoilta, paineenkorotusasemilta ja vesisäiliöstä otettiin käyttötarkkailunäytteitä noin 300 ja vastaava luku Hollolassa oli noin 260 näytettä. Yhtiön toimesta käyttötarkkailua tehdään myös Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymän vedenottamoilla. Näytteenotto tehtiin myös uusista ja saneeratuista vesijohtolinjoista ennen niiden käyttöönottoa.

06 Vesihuoltoverkostot

Toimivat vesihuoltoverkostot

Asiakkaiden vedenjakelu- ja viemäröintipalvelut toimivat moitteettomasti sekä Lahdessa että Hollolassa. Lahdessa vesijohtovuotoja oli runkojohdoissa seitsemän, mikä on vain puolet edellisvuoden määrästä. Hollolassa runkojohtovuotoja oli kaksi. Myös viemärin toimintahäiriöitä oli huomattavasti vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna eli niitä havaittiin yhteensä 12 kpl, joista kolme ilmeni Lahden alueella ja yhdeksän Hollolassa. Viemäreissä ei ollut verkostoylivuotoja, lukuun ottamatta yhtä ulkopuolisen kaivuu-urakoitsijan aiheuttamaa putkirikkoa. Se on raportoitu viranomaisille normaalin velvoitetarkkailun yhteydessä ja vahingot korjattu. Vakuutusyhtiön korvaamia vahinkoja oli kaksi kappaletta, jotka olivat suuruudeltaan hyvin pieniä.

Verkostojen toimintaan liittyviä vedenlaatu- ja jakeluhäiriötapauksia kirjattiin Lahdessa ja Hollolassa 24 kappaletta. Häiriöilmoituksia kirjattiin Lahdessa edellisvuoden verran ja Hollolassa noin neljäsosa edellisvuodesta. Merkittävin häiriötapahtuma oli Hollolassa 22.11. automaation uudistamiseen liittynyt poikkeama, joka aiheutti yhteensä noin 50 yksittäistä asiakastiedustelua.

Vuotovesiprosentit hallinnassa

Vesijohtoverkoston toimivuutta ja vuotavuutta kuvaava indikaattori on mittaamaton kulutusprosentti. Lahdessa vesijohtoverkoston mittaamaton kulutus on pysynyt erinomaisella tasolla. Lahdessa pumpatusta vedestä mittaamattoman kulutuksen osuus oli 5,9 prosenttia, mikä oli valtakunnallisesti erinomainen tulos maan keskitason ollessa noin 20 prosentin luokkaa. Hyvän tuloksen mahdollistaa nykyaikaisten valvontajärjestelmien ja digitaalisen verkkotietojärjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen. Myös Hollolassa mittaamaton kulutusprosentti on pysynyt niin ikään hyvällä tasolla ollen vuoden lopussa 14,6 prosenttia.

Viemäriverkoston vuotovesiprosentti (36,8) laski edellisvuodesta johtuen muun muassa tehdyistä pienistä korjaustöistä verkostossa ja sadannan normalisoitumisesta. Sademäärä oli Lahdessa 650 mm ja se on keskimääräinen tällä alueella. Sateet ajoittuivat melko tasaisesti läpi vuoden. Hollolan vuotovesiprosentti oli myös (36,8) pysyen lähes samana kuin edellisvuonna.

Vesijohtoverkoston mittaamaton kulutusprosentti Lahdessa

Viemäriverkoston vuotovesiprosentti ja sadanta Lahdessa

Ennakoivalla kunnossapidolla turvataan verkostojen toimivuus

Kunnossapidettävää verkostoa on yhteensä noin 2 000 km. Vuonna 2013 toimenpiteet keskittyivät erityisesti jätevesipumppaamoiden kunnossapitoon. Toiminnan valvonnassa hyödynnettiin tehokkaasti vuoden 2013 alussa valmiiksi saatua uutta kaukovalvontajärjestelmää. Sen piirissä ovat kaikki Lahden ja Hollolan jätevesipumppaamot jatkuvassa 24/7 tarkkailussa. Järjestelmä hälyttää hyvissä ajoin viemärivirtaamissa olevista poikkeamista. Jokaiselle pumppaamolle on suunniteltu toimintahäiriön varalle vararatkaisu, jolla vahingot estetään tai minimoidaan. Pumppaamoissa ei ollutkaan vuonna 2013 yhtään toimintahäiriötä, jonka seurauksena jätevesiä olisi päässyt ympäristöön.

Vesijohtoverkoston mittausasemien ja painepiirien vedenkulutuksen seurannalla voitiin havaita vuodot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi verkostoa tutkittiin vuodonetsintälaittein ja painemittauksin sekä tehtiin venttiileiden toimivuustarkastuksia. Viemäreitä puhdistettiin ja tutkittiin muun muassa Kärpäsen ja Kiveriön alueilla sekä näiden lisäksi Hollolassa Latokarkean alueelle.

07 Jätevedenpuhdistus

Jätevedenpuhdistamot toimivat hyvin

Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla käsiteltiin yhteensä 12,6 miljoonaa kuutiota jätevesiä, josta 54 prosenttia Kariniemessä ja 46 prosenttia Ali-Juhakkalassa. Laskutetun jäteveden määrä oli yhteensä lähes kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, josta Lahden osuus oli 7,18 miljoonaa m3 ja Hollolan osuus 0,79 miljoona m3. Puhdistamot täyttivät kaikki lupaehdot lukuun ottamatta Ali-Juhakkalan puhdistamon kokonaistypen reduktiovaatimusta.

Kokonaan puhdistamon ohijuoksutusta oli vain Ali-Juhakkalassa, jossa sitä tapahtui kaksi kertaa johtuen rankkasateista. Vesimäärä oli yhteensä 508 m3. Lisäksi Ali-Juhakkalassa oli biologisen käsittelyn ohitusta kolme kertaa. Niiden yhteisvesimäärä oli 7 767 m3. Kariniemen puhdistamolla tapahtui vuoden aikana kaksi kertaa biologisen käsittelyn ohijuoksutusta, vesimäärä oli yhteensä 2 728 m3. Biologisen osan ohittaneet vedet sekä Ali-Juhakkalassa että Kariniemessä käsiteltiin mekaanisesti ja kemiallisesti. Ohivirtauksien osuus koko jätevesimäärästä oli 0,09 %, eivätkä ne vähäisen määränsä takia juurikaan heikentäneet puhdistustuloksia.

Lietteenkäsittelystä lämmitysenergiaa

Jätevedenkäsittelyssä syntyvää lietettä mädätetään anaerobisissa olosuhteissa, jolloin suurin osa lietteen orgaanisesta aineksesta hajoaa pääasiassa biokaasuksi eli metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoissa lietteenkäsittelyssä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmitysenergiana.

Vuonna 2013 Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla biokaasua muodostui yhteensä 2,72 milj. m³, josta tuotettiin lämmitysenergiaa 16 625 MWh. Tuotetusta energiasta 56 prosenttia käytettiin puhdistamoiden lämmitykseen ja 44 prosenttia johdettiin Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkkoon tuotettu lämmitysenergia vastasi noin 400 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta. Kokonaisuudessaan biokaasun hyötykäyttöaste on 100 %.

Mädätyksen ja kaasun hyödyntämisen jälkeen liete kuivataan lingoilla. Kuivattu liete toimitetaan LABIO Oy:lle, jossa liete kompostoidaan yhdessä biojätteen kanssa. Tuotetusta kompostimullasta 70 % käytetään maanviljelykseen ja 30 % viherrakentamiseen.

Porvoonjoen kuormitus on pienentynyt

Lahti Aqua Oy:n puhdistamien jätevesien kuormitus Porvoonjokeen on pienentynyt puhdistamoiden korkean reduktioasteen ansiosta. Yhtiö seuraa Porvoonjoen veden laatua ja kalaston tilaa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamojen vesistökuormituksella on vaikutuksia Porvoonjoen vedenlaatuun erityisesti alivirtaama-aikaan ja joen yläjuoksulla. Jätevesien aiheuttamaa happitilanteen heikkenemistä lievennetään ilmastamalla Porvoonjoen vettä ilmastuspadoin sekä johtamalla laimennusvettä Vesijärvestä. Laimennusvettä laskettiin Porvoonjokeen 1 034 315m³.

Jätevedenpuhdistuksen kehitys

• 1976 Kariniemen puhdistamo käyttöön
• 1981 Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus valmistui
• 1988-1991 Tehostettiin kummankin puhdistamon käyttöä ja siirryttiin ammonium-typen hapetukseen
• 1995 Kariniemen puhdistamon purkuvesille rakennettiin Nikulan tasausallas
• 1997 Kariniemen puhdistamolle toteutettiin kokonaistypen poisto
• 2005 Ali-Juhakkalan neljännen puhdistuslinjan käyttöönotto ja kokonaistypen poiston toteuttaminen
• 2008 Lahti Aqua Oy jätti uuden ympäristö­lupa­hakemuksen ympäristö­lupa­viranomaisille

08 Investoinnit

Vedentuotannon prosessiautomaation uudistaminen

Vuoden 2013 merkittävin laitosinvestointi oli vedentuotannon prosessiautomaation uudistaminen. Vuoden 2011 aikana käynnistetty projekti Lahti Aqua Oy:n prosessiautomaation ja jätevedenpumppaamoiden uudistamisesta jatkui vuoden 2013 ajan. Automaation uudistamisen piiriin kuuluvat sekä vedentuotanto että jätevedenpuhdistus. Vedentuotannon osalta uudistaminen valmistui vuoden 2013 lopulla. Projekti jatkuu puhdistamoiden osalta ja valmistuu aikataulun mukaisesti syksyn 2014 aikana. Laitoksiin ja rakennuksiin investoitiin vuoden 2013 aikana kaikkiaan noin 2,1 M€.

Verkostoa rakennettiin uusille asuinalueille

Vuonna 2013 Lahdessa rakennettiin uutta vesihuoltoverkostoa yhteensä 13,8 km ja saneerattiin noin 2,0 km. Saneerattujen verkostojen keski-ikä oli noin 40 vuotta. Lahden vesihuoltoverkoston kokonaispituus on 1 435 km ja keski-ikä 27 vuotta. Suurimpia uudisrakennuskohteita olivat Kaarlaakso, Rekolanniitty, Purolaakso, Kytölä ja Kerinkallio. Uudisrakennusohjelmalla tuotettiin yhteensä 99 tontille vesihuoltoliittymät. Saneerauskohteista merkittävin oli Saunatie. Verkoston uudisrakennusinvestoinnit olivat noin 2,8 milj. euroa ja saneerausinvestoinnit noin 0,6 milj. euroa.

Hollolan kunta vastaa verkostoinvestoinneistaan kunnan alueella. Kunta rakennutti uutta runkoverkostoa 5,4 km, jotka siirtyivät yhtiölle kunnossapidettäviksi.

Verkostojen kokonaispituus sekä uudisrakentaminen ja saneeraus vuonna 2013

*Hollolan kunta omistaa verkostot ja päättää niihin liittyvistä investoinneista.

Launeen vedenottamolla jatkettiin koepumppausta

Vuonna 2012 aloitetun Launeen vedenottamon saneerauksen suunnittelua jatkettiin koepumppausten osalta vuoden 2013 ajan. Koepumppaustulosten pohjalta suunnittelussa siirryttiin yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Saneerattu käsittelylaitos valmistunee syksyn 2014 aikana.

Kariniemen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin varajärjestelmän suunnittelu valmistui vuoden 2013 loppuun mennessä.

09 Henkilöstö

Henkilöstön määrä kasvoi tytäryhtiö LABIO Oy:n myötä

Lahti Aqua konsernin henkilökunnan määrä lisääntyi vuonna 2013 13 henkilöllä, josta uuden tytäryhtiö LABIO Oy:n osuus oli 12 henkilöä. Vakituisen henkilökunnan määrä oli siis vuoden 2013 lopussa 96 henkilöä. Henkilöstöstä Lahti Aqua Oy:n palveluksessa työskenteli 25 henkilöä, Aqua Palvelu Oy:ssa 59 henkilöä ja LABIO Oy:ssä 12 henkilöä. Kausityöntekijöiden määrä oli vuoden aikana 8 henkilöä. Eläkkeelle jäi vuoden 2013 aikana kaksi henkilöä.

Lahti Aqua konsernin henkilöstön kokonaismäärä

Henkilöstö mukana uusien työkalujen kehittämisessä

Henkilöstö osallistui vuoden aikana 49 koulutustilaisuuteen, joissa osallistujamäärä oli yhteensä 67 henkilöä. Koulutuspäivien lukumäärä henkilöä kohden kasvoi edellisvuodesta melkein puolella ollen 6,4 päivää. Yksi merkittävimmistä koulutuspäivien määrän kasvuun vaikuttaneista tekijöistä oli asiakkuudenhallinta- ja taloushallintojärjestelmien uudistusprojektien käynnistyminen alkuvuodesta 2013. Henkilöstö onkin ollut alusta asti projektityöskentelyssä aktiivisesti mukana. Uusien järjestelmien käyttöönoton myötä pyritään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin ja palveluvaatimuksiin entistä paremmin.

Työhyvinvointi menossa oikeaan suuntaan

Lahti Aqua -konsernin strategisiin painopisteisiin kuuluu henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja tähän liittyvät toimenpiteet. Henkilöstön työkykyä ylläpidetään tarjoamalla henkilöstölle monipuoliset henkilöstöedut sekä työterveyspalvelut Työterveys Wellamo Oy:n kautta.

Vuoden 2013 aikana henkilöstön oman kunnon seurantaa tuettiin monin keinoin. Koko henkilöstöllä oli mm. mahdollisuus osallistua polkupyöräergometritestiin sekä mittauttaa kehon koostumista Inbody 720 testillä, mikä oli jatkoa vuonna 2012 alkaneelle mahdollisuudelle seurata oman kunnon tasoa sekä kunnon kehittymistä. Liikunnallisia aktiviteetteja harrastettiin myös koko henkilöstön voimin liikuntapäivän merkeissä, mitä vietettiin syyskuussa Vierumäellä. Tämän lisäksi vuonna 2012 alkaneet kuntosalitunnit jatkuivat kahdesti viikossa koko kevät- ja syyslukukauden ajan.

Henkilöstön työtyytyväisyys parani

Vuosittain tehtävässä henkilöstön työhyvinvointikyselyssä tarkennettiin henkilöstön ajatuksia työhyvinvoinnin tilasta. Vuoden 2013 kokonaisarvosana oli 3,65 asteikolla 1-5, vastausprosentin ollessa 87,7 %. Kokonaisarvosana parani edellisvuoden tuloksesta (3,59) vastausaktiivisuudenkin noustessa melkein 15 prosenttiyksikköä. Parhaimmat arvosanat saivat työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvät väittämät tarkoittaen, että työhyvinvointia tukevissa toimenpiteissä on onnistuttu.

Tapaturmien määrässä ei kasvua

Konsernin tavoitteena on työtapaturmaton työyhteisö. Vuoden 2013 aikana sattui neljä työtapaturmaa ja niissä menetettiin yhteensä 16 työpäivää, mikä on viime vuoden tapaan ennätyksellisen alhainen lukema. Ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluvat mm. työturvallisuus- ja ensiapukoulutukset, työpaikkatarkastukset sekä uusiin työtehtäviin perehdytys.

10 Hallituksen toimintakertomus

Lahti Aqua Oy on konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiöitä ovat Aqua Palvelu Oy, Aqua Verkko Oy ja LABIO Oy (entinen Kujalan Komposti Oy), jossa Lahti Aqua Oy:n omistusosuus on 60 %. Lahti Aqua Oy:n kaikki osakkeet omistaa Lahden kaupunki. Lahti Aqua Oy omistaa LABIO Oy:tä lukuun ottamatta muiden tytäryhtiöiden koko osakekannan. Tytäryhtiöt eivät maksa osinkoa vuodelta 2013.

Lahti Aqua konserni tuottaa vesihuoltopalvelut Lahden kaupungissa toiminta-alueellaan toimien liiketaloudellisesti kannattavasti. Lisäksi konserni tuottaa vesihuoltopalveluita Hollolan kunnalle sopimuspohjaisesti. Yhtiön toiminnan arvoina ovat korkea laatu, matala riski, kilpailukykyiset kustannukset ja hyvä asiakaspalvelu. LABIO Oy tuottaa jätehuoltopalveluita ja kompostointia.

Olennaiset tapahtumat tilikauden aikana ja sen päättymisen jälkeen

Veden myynti väheni 2,4% (budjetissa – 0,4%) ja jäteveden laskutus väheni 2,4 % (budjetissa -0,4 %). Konserni tuotti biokaasua ja sillä edelleen lämpöä 13,6 GWh, josta oman käytön lisäksi myi Lahti Energialle 5,9 GWh.

Taloudellisesti yhtiön sekä konsernin tulos on likimain budjetin mukainen. Konsernissa Liittymismaksutulojen määrä alitti budjetin arvion noin 30 %:lla.

Yhtiö sai Itä-Suomen Aluehallintoviraston ympäristövastuualueen myöntämän ympäristöluvan jätevedenpuhdistamoilleen helmikuussa 2012. Lupapäätöksestä on tehty valituksia ja annettu vastineita Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi marraskuussa antamallaan päätöksellä valitukset, Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymättömät ovat valittaneet siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yhtiö osallistui osakkuusyhtiönsä Kujalan Komposti Oy:n biokaasuinvestoinnin rahoitukseen toisen pääomistajan ohella lisäämällä omistusosuuttaan suunnatussa osakeannissa 1,25 €:n osakemerkinnällä, jossa omistusosuus kohosi 60%:iin LABIO Oy:ssä ja näin ollen LABIO Oy:stä tuli Lahti Aqua Oy:n tytäryhtiö. Samalla yhtiö lainoitti hanketta 6,5 M€:lla jälleenrahoituslainalla LABIO Oy:lle.

Yhtiö valmisteli Kariniemen jätevedenpuhdistamokiinteistön ja rakennusten kauppaa, josta tehtiin päätökset vuoden lopulla. Kauppa toteutetaan vuoden 2014 tammikuun loppuun mennessä, jolloin omistusoikeus siirtyy yhtiölle. Kaupan rahoituspäätökset on valmisteltu ja rahoitus hoidetaan konsernipankin lainoituksella ja saatetaan valmiiksi yhtiön osakeannilla vuoden 2013 yhtiökokouksessa.

Palveluiden ja tuotteiden laatu täytti tavoitteet ja jäteveden lupaehdot vuositavoitteiden osalta. Taloustutkimuksen tekemän asiakastyytyväisyysmittauksen mukaan yhtiön toiminta ja veden laatu olivat suurimpien toimijoiden parhaat maassamme.

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut mitään olennaisia tapahtumia, lukuun ottamatta Kariniemen puhdistamon ostoa Lahden kaupungilta tammikuussa 2014.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja yhtiön toiminnan kehittämisestä

Konserni jatkaa strategiansa mukaisesti toiminnan kehittämistä osin uudessa kokoonpanossa. Myytyjen palveluiden ja tuotteiden kokonaismäärän uskotaan olevan hienoisessa nousussa. Pääkuluttajasegmentin- kerrostalojen- käyttäjien laitteistojen modernisointi ja huoneistokohtainen vedenmittaus tulee jatkumaan ja tältä osin pienentämään ominaiskulutusta sekä mahdollisesti vähentämään veden myyntiä, riippuen asukasmäärän kehityksestä. Teollisuusasiakkaat ovat ennakoineet tuotannon tason hienoista kasvua. LABIO Oy:n lisäys konserniin kasvattaa liikevaihtoa ja yhtiön tulosta. LABIO Oy:n biokaasulaitosinvestointi käynnistetään 2014 aikana.

Investointien kokonaisvolyymi konsernissa on merkittävästi suurempi kuin normaalisti johtuen Karinimen jätevedenpuhdistamon kiinteistön kaupasta ja LABIO Oy:n biokaasulaitoshankkeen investoinnista. Konsernin tase kasvoi merkittävästi kuvatuilla toimilla tilivuonna sekä myös vuonna 2014. Omavaraisuusaste pysyy kuitenkin entisellä tasolla.

Konsernilla on useita omia kehityshankkeita sekä yhteishankkeita eri tahojen kanssa, joilla tavoitellaan toiminnan tehostamista ja tuottavuuden kasvua sekä muita strategian mukaisia tavoitteita. Asiakkuudenhallinta- ja taloushallintotoiminnat ja niihin liittyvät tietojärjestelmät uudistetaan. Tuottavuuden parantumisen johdosta yhtiön vesi- ja jätevesimaksuja on korotettu vuonna 2011 ja 2014 alusta. Yhtiö osallistuu ja rahoittaa vesihuoltoalan tutkimusta toimialan järjestön vesilaitosyhdistyksen käynnistämissä projekteissa sekä muissa yhteistyöhankkeissa omien kehitysprojektien lisäksi. Yhtiö osallistuu Vesijärvisäätiön kautta järven hoito- ja kunnostustoimiin, osana yhtiön lupiin liittyviä valvontatutkimusohjelmia. Seudullisia yhteistyöhankkeita on valmisteilla sekä etelässä (Orimattila, Kärkölä, Hollola ja Mäntsälä) että pohjoisessa (Hollola, Nastola, Asikkala ja Heinola).

Riskien hallinta ja vakuutukset

Yhtiö noudattaa konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaohjelmaa (ERM), joka on hyväksytty emoyhtiön ja tytäryhtiöiden hallituksissa. Ohjelmassa on arvioitu liiketoiminnan riskit, operatiiviset riskit, rahoitus- ja taloudelliset riskit sekä vahinkoriskit. Riskit on dokumentoitu seuranta-, hallinta- ja vastuurekisteriin. Kaikista riskeistä on arvioitu todennäköisyys ja vuosikustannus. Riskit on luokiteltu ja priorisoitu. Konsernissa riskienhallintaprosessi on yhteinen kuitenkin siten, että LABIO Oy:ssä on erillinen oman toimintaan kohdistuva riskienhallintajärjestelmä. Emoyhtiön hallitus on päättänyt riskitoleransseista konsernissa ja sen yhtiöissä. Konsernin riskitasosta raportoidaan vuosineljännesraportoinnin osana.

Konsernin riskienhallinta on osa aktiivista strategista johtamista. Riskianalyysit on toteutettu ohjelman mukaisesti konsernin johtoryhmätasolla syksyllä. Suurimmat liiketoimintariskit ovat omistajayhteisön yhteistyösopimuksiin ja vastuiden mahdollisiin siirtoihin liittyvät riskit, operatiivisissa riskeissä inhimilliset virheet ja pohjavesien pilaantumiseen liittyvät riskit, rahoitus- ja talousriskeissä avainasiakas- ja veroriskit sekä vahinkoriskeissä ilkivalta- ja tapaturmariskit. Erityisesti yhtiö on panostanut pohjavesialueiden ja ottamoiden varustukseen ja hallintaan herkillä pohjavedenottamoalueilla sekä osallistunut seudullisen pohjavedensuojelusuunnitelman valmisteluun ympäristölupiin liittyvien lausuntojen antamiseen.

Osa riskienhallintaa on lakisääteisten vakuutusten lisäksi vakuuttaminen vapaehtoisilla vakuutuksilla. Konsernilla on kattava, ajan tasalla oleva vakuutusturva. Vapaaehtoinen vakuutusturva kattaa tuotevahinkovastuun, omaisuusvahinkovastuun ja oikeusturvavastuun.

Konsernilla on ajan tasalla oleva valmiussuunnitelma osana ERM- ohjelmaa vesihuollon poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelma perustuu valmiuslainsäädäntöön ja muihin viranomaismääräyksiin ja säädöksiin.

Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

Maksut

Yhtiön vesihuoltomaksuja korotetaan 1.1. 2014 alkaen. Vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, mukaanlukien kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Yhtiön perimät maksut ovat alle valtakunnan keskitason ja noin 14 % alle keskiarvon verrattuna muihin vertailuryhmän toimijoihin. Yhtiö laskuttaa Hollolan kunnan asiakkaita Hollolan kunnan teknisen lautakunnan hyväksymillä vesihuoltomaksuilla, joita ei koroteta vuoden 2014 alusta.

Asiakkaat

Vuoden 2013 aikana uudisrakentaminen Lahden kaupungin alueella väheni edellisvuosien tasosta. Uusia liittyjiä tuli 114, näistä oli omakotitaloja 99 sekä kerros- ja rivitaloja 11 kappaletta, muita rakennuksia rakennettiin 4. Vuoden lopussa Lahdessa liittyneitä kiinteistöjä oli yhteensä13 682 . Yhtiön palveluiden käyttäjiä oli Lahden alueella 106 366. Hollolan kunnassa vesihuoltoon liittyi 29 uutta kiinteistöä ja liittyneiden kiinteistöjen määrä oli 3 975 vuoden lopussa ja asiakkaita 18 000.

Liikevaihto

Emoyhtiön liikevaihto oli 26,4 M€ ja konsernin, johon on yhdistetty LABIO Oy 1.10.2013 lähtien, liikevaihto oli 28,6 M€. Emoyhtiön liikevaihto Lahden alueelta oli noin 22,6 M€ ja Hollolan alueelta 3,7 M€. LABIO Oy:n liikevaihdosta konsernin osana on loka-joulukuulta 1,1 M€. Liikevaihdosta vesimaksujen osuus oli 30,4 %, jätevesimaksujen osuus 54,5 % ja muiden tulojen osuus 15,2 %. Yhtiön muut tulot olivat 1,0 M€. Palveluiden ja tuotteiden myynnin muutokset vuoteen 2012 verrattuna olivat seuraavat:

Veden myynti väheni 2,4 % ja laskutetun jäteveden määrä väheni 2,4 %.

Konsernin liikevaihdon kehitys

Kulut

Emoyhtiön käyttökulut olivat 26,6,M€, johon sisältyvät tytäryhtiöiden palvelumaksu 8,3 M€ ja vuokra 10,5 M€.

Konsernin käyttökulut olivat 17,3 M€., Suurimmat yksittäiset kuluerät olivat henkilöstömenot ja vuokrat.

Tulos

Emoyhtiön liikevoitto oli – 0,05 M€, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 0,86 M€. Yhtiön tilikauden voitto oli verojen jälkeen 609 254,52 euroa.

Konsernin liikevoitto oli 5,5 M€, suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin 6,9 M€. Nettorahoituskulut olivat 3,7 M€.  Konsernin tilikauden voitto oli laskennallisten verojen jälkeen 1 393 962,90 euroa.

Konsernin tuloksentekokyvyn ennakoidaan säilyvän vakaana v. 2014.

Investoinnit

Lahti Aqua Oy:n käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 1,2 M€, jotka olivat asiakkuudenhallinta- ja taloushallintotietojärjestelmien hankinnan kuluja sekä kalustohankintoja ja rakennuksiin liittyviä töitä.

Konsernin investoinnit 6,8 M€, rakennuksiin ja niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin investoitiin 2,4 M€. Vesi- ja viemäriverkon rakentamiseen käytettiin 3,3 M€, josta saneerauksen osuus oli M€. Verkoston määrä kasvoi noin 11,4 km:llä ja saneerausvolyymi oli 2,0 km. Verkostojen kokonaispituus oli vuoden lopussa noin 1 435 km ja keski-ikä 26 vuotta. Muuta omaisuutta hankittiin 1,1 M€:lla.

LABIO Oy:n investoinnit olivat 7,7 M€., joka kohdistuivat biokaasulaitoshankkeeseen (investoinnin kokonaiskustannus noin 14,8 M€) jakaantuen rakennuksiin 7,5  M€ ja koneisiin 0,2 M€.

Konsernin kokonaisinvestointien kehitys

Rahoitus

Emoyhtiön taseen loppusumma oli 34,6 M€.. Konsernin velka muodostuu Lahti Aqua Oy:n 6,5 M€ velasta konsernipankille, Aqua Verkko Oy:n lainoista, jotka ovat kaupungin konsernipankista yhteensä 51,5 M€. Laina koostuu pankkilainasta 20,5 M€, jonka takaisinmaksu päättyy  30.2.2018sekä pääomalainasta, 31 M€, jonkatakaisinmaksuaika päättyy 30.6. 2028.  Viimeksi mainittu on osakeyhtiölain 12 luvun mukainen laina.  Lisäksi LABIO Oy:n konsernin ulkopuoliset lainat ovat  yhteensä 17,0 M€.

Konsernin taseen loppusumma oli 114,9 M€.

Hallitus

Yhtiökokous valitsi 31.3.2013 hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

Yliopiston emeritus-lehtori Martti Heino, koulusihteeri Arja Nikkanen, diplomi-insinööri Ville Lahtinen, sopimusala-asiamies, työnohjaaja Tarja Kirvesmies, koneistaja Juha Ulmanen, kirjanpitopäällikkö Päivi Granlund, diakoni Jari Rissanen ja henkilöstön varsinainen edustaja suunnitteluinsinööri Jyrki Hiltunen sekä henkilöstön varaedustaja työnjohtaja Hans Laihia.

Konsernin tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 2013 ja 2012

Henkilöstö

Lahti Aqua Oy:n henkilökunnan määrä lisääntyi yhdellä henkilöllä. Yhtiön vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 24 henkilöä. Tilapäiset työntekijät tekivät 1,3 työvuotta. Henkilökunnan keskimääräinen työvuosimäärä oli 24,3 työvuotta.

Konsernin henkilökunnan määrä lisääntyi vuonna 2013 13 henkilöllä, josta LABIO Oy:n osuus oli 12 henkilöä. Vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 96 henkilöä.  Emoyhtiön palveluksessa on 25 henkilöä, 59 Aqua Palvelu Oy:ssä ja 12 LABIO Oy:ssä.

Yhtiön palveluksessa olleet tilapäiset työtekijät tekivät vuonna 2013 yhteensä noin 3,3 työvuotta.

Lahti Aqua konsernissa (Lahti Aqua Oy ja Aqua Palvelu Oy) on käytössä koko henkilöstöä koskeva kannustinjärjestely, joka perustuu tulospalkkiosopimukseen yhtiön ja henkilöstöjärjestöjen kesken. Tulospalkkio määräytyy konsernin, yhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden liiketoimintasuunnitelmiin. Palkkioperusteet käsittävät yhteisen koko konsernin taloudellisen ja toiminnallisen tulokseen pohjautuvan osan sekä yhtiö- ja yksikkökohtaisten tavoitteiden toteutumiseen perustuvat osat. Tulospalkkion ehtoina ovat mm. tuotteiden ja palveluiden laatutavoitteet sekä toiminnan tehokkuus- ja kehittämistavoitteet. Tulospalkkio voi olla enimmillään kuukauden palkan suuruinen. Toimitusjohtajalla on johtajasopimukseen perustuva kuukausipalkka, luontaisedut ja maksimissaan 2-3 kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio, jonka perusteena on konsernin liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät tavoitteet erillisen sopimuksen mukaisesti. Yhtiön muu johto kuuluu koko henkilöstön kattavan tulospalkkiosopimuksen piiriin. Hallituksen palkkiot ovat kaupunginhallituksen valtuustokaudelle tekemän päätöksen mukaiset.

Henkilöstön palkkiot perustuvat työsopimuksiin ja työehtosopimuksiin. Henkilöstön tulospalkkaus perustuu yhtiön ja henkilöstöryhmien välillä neuvoteltuun tulospalkkiosopimuksen ja maksusta päättää tilivuoden tulosten jälkeen sopimukseen perustuen Lahti Aqua Oy:n toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan palkkaus perustuu johtajasopimukseen ja tulospalkkio sen pohjalta laadittavaan erilliseen tulospalkkiosopimukseen. Palkkioiden maksuista ja tarkistuksista päättää em. sopimusten mukaan hallituksen puheenjohtaja. Konsernissa ei ole käytössä lisäeläkejärjestelmiä.

Yhtiön toimitusjohtajan tulospalkkio oli 34 721 €. Lahti Aqua konsernin (ei sis. LABIO Oy:tä) henkilöstön tulospalkkiona maksettiin tulospalkkiosopimuksen perusteella yhteensä 60 000 € jakaantuen Lahti Aqua Oy:n ja Aqua Palvelu Oy:n sopimuksessa oikeutetulle henkilöstölle. Yhtiön hallituksen jäsenille maksettiin kaupunginhallituksen päätökseen perustuen palkkioita yhteensä 22 988 euroa.

Ympäristö

Konsernin päätoiminnot perustuvat voimassaoleviin, eri lakien pohjalta saatuihin lupiin, jotka ovat emoyhtiöllä. Vedenottamoilta on ympäristölupaviranomaisten lupiin perustuen mahdollisuus pumpata kulutukseen pohjavettä 32 500 m3/d. Tämän lisäksi voidaan ostaa vettä Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä, jolla on vedenottolupia noin 15 000 m3/d määrälle. Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoista ei pumpattu verkostoon talousvettä vuoden 2013 aikana.

Jätevedenpuhdistamot ovat toimineet ympäristöviranomaisten asettamien lupaehtojen mukaisesti. Yhtiö on jättänyt uuden jäteveden lupahakemuksen lupaviranomaisille vuoden 2008 lopulla. Kaikki jätevesilietteen käsittelyssä omana tuotantona syntynyt biokaasu käytettiin lämmöntuotantoon omiin prosesseihin ja lämmön myyntiin.

LAHTI AQUA KONSERNI

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Konsernitilinpäätös on laadittu hankinta menomenetelmällä.

Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt Aqua Palvelu Oy, kotipaikka Lahti ja Aqua Verkko Oy, kotipaikka Lahti, molemmat yhtiöt ovat kokonaan emoyhtiön Lahti Aqua Oy:n omistamia. Yhtiöt on yhdistetty Lahti Aqua konserniin ja yhtiöiden keskinäiset velat ja saatavat on eliminoitu. Lisäksi Yhtiö omistaa 60 % Labio Oy:n osakekannasta. Yhtiö on yhdistetty konserniin 1.10.2013 alkaen.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vaihto-omaisuus esitetään fi-fo periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä aiemman jälleenhankintahinnan tai todellisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusvälineet on arvostettu hankintamenon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Tuloksen käsittely

Tilinpäätöksen mukaan Lahti Aqua Oy:n tilikauden voitto on 609 254,52 euroa. Hallitus esittää, että voitto kirjataan oman pääoman voitto/tappio-tilille. Lisäksi hallitus esittää tilinpäätöksen yhtiökokouksen vahvistet-tavaksi sekä, että yhtiö jakaisi voitonjakokelpoisista varoista, jotka ovat 3 310 469,74 euroa, osinkoa 850 000,00 euroa vuonna 2014.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut mitään olennaisia muutok-sia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

PÄIVÄYKSET JA ALLEKIRJOITUKSET

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Lahdessa    26. päivänä helmikuuta 2014

• Martti Heino
  puheenjohtaja
• Arja Nikkanen
  varapuheenjohtaja
• Ville Lahtinen
  hallituksen jäsen
• Tarja Kirvesmies
  hallituksen jäsen
• Juha Ulmanen
  hallituksen jäsen
• Päivi Granlund
  hallituksen jäsen
• Jari Rissanen
  hallituksen jäsen
• Jyrki Hiltunen
  hallituksen jäsen
  henkilökunnan edustaja
• Martti Lipponen
  toimitusjohtaja

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Lahdessa   10. päivänä maaliskuuta 2014

Pasi Waris
KHT

11 Tunnusluvut Lahti

¹⁾ Arvonlisävero muuttui 1.1.2013 24 prosenttiin, Arvonlisävero muuttui 1.7.2010 23 prosenttiin

²⁾ Painotettu keskiarvo Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoiden tuloksista, ohitukset ja tasausaltaan puhdistusvaikutukset huomioiden

12 Tunnusluvut Hollola